tiistai 24. huhtikuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat OSA II: Kun nuori sairastuu

Tämä kirjotus on mulle ja mun perheelle hyvin henkilökohtainen. Tulemme kertomaan yhdessä pikkusiskoni Heidin, 15 vuotta, kanssa hänen kohdalleen sattuneesta homekoulusta. Tarina kertoo, miten homeelle ja huonolle sisäilmalle altistuminen vaikuttaa koko elämään: tärkeimpänä terveyteen, mutta myös sosiaalisiin suhteisiin. Teksti etenee haastattelumaisesti kysymysten avulla.

Ensimmäinen osa tätä tekstisarjaa johdatteli teidät aiheeseen ja nyt tulee kokemusta nuoren ihmisen elämästä.








Milloin oireilu alkoi?


            "Ensimmäiset selkeät oireet tulivat, kun en pystynyt kolmannella luokalla olemaan puukäsityön tunneilla, koska pöly sai aikaan hengenahdistusta. Olin tosi paljon kipeänä ja kärsin päivittäisestä kurkkukivusta etenkin liikkuessa. Päivittäiset päänsäryt tulivat pian mukaan kuvioihin. Silmistä katkeili verisuonia. Olo oli jatkuvasti väsynyt ja vetämätön.

Eritysen ikävältä tuntui, kun opettajat suhtautuivat oireisiin epäilevästi ja jopa syyttävästi. Jouduin tekemään paljon tehtäviä käytävällä, koska en pystynyt olemaan luokkahuoneessa. Muistan, kun yksi opettaja alkoi epäilemään, että päässäni tai näössäni olisi vikaa ja alkoi tekemään minulle näkötestiä, kesken oppitunnin. Opettaja ei ollut edes oma opettajani.

Jouduin olemaan muutaman kolmen kuukauden pätkän kotona sekä ala- että yläkoulussa, kun en pystynyt menemään enää kouluun. Moni koulukaveri alkoi jo epäilemään, että sluibailen vain kotona. Erityisen hankalaa oli, kun olin ikäänkuin "sairaslomalla" koulusta, koska sain oireita koulussa ollessani. Tietysti sairasloman takia en voinut nähdä kavereitanikaan tavallisesti. Koin syrjäytyneeni samalla.

Olen asunut koko elämäni samassa paikassa, mutta jouduin vaihtamaan koulua viisi kertaa ala- ja yläkoulun aikana. Alakoulussa jouduimme evakkoon vanhaan kyläkouluun, koska moni oireili kyseisessä alakoulussa. Muut koulun vaihdokset jouduin tekemään yksin, koska en voinut olla oireitta missään näistä kouluista."



Miten terveydenhuolto toimii ja tukee home- ja sisäilmaongelmien kanssa kamppailevia?


             "Kärsin neljä vuotta tietämättäni keuhkoputken tulehduksesta. Kävin jatkuvasti lääkärissä eri tutkimuksissa ja minusta otettiin jo alakouluiässä keuhkoröntgenkuva. Neljä vuotta kuvan ottamisen jälkeen yksi lääkäri teki löydöksen keuhkoistani. Kukaan useista minua hoitaineista lääkäreistä ei ollut huomannut tätä asiaa. Sain todella vahvan antibioottikuurin tulehduksen taltuttamiseksi. Muistan vieläkin hyvin kuinka kauheat kivut tuo kuuri sai aikaan.

Yläkoulun alussa pääsin vihdoin yksityisen lääkärin vastaanotolle, joka oli erityisen perehtynyt homeasioihin. Minulla todettiin homesairaus, monikemikaaliyliherkkyys ja aivosumu.

Koin valtavan helpotuksen, kun sain vihdoin diagnoosin oireisiini. Tuntui, että kerrankin joku ammattilainen ymmärtää minun oireitani! Tätä ennen oli jo suositeltu muun muassa paniikkihäiriölääkitystä hankalien oireiden vuoksi. Onneksi äitini ei hyväksynyt sitä selitystä, vaan vaati parempia tutkimuksia. Moni samassa koulussa opiskelleesta on saanut myös oireita homealtistuksesta. Usealla on todettu jopa masennusta."











Miten Heidillä menee nyt?


             "Yläkoulu on päättymässä. Julkisissa kulkuvälineissä liikkuminen on toisinaan muun muassa kemikaalihajujen vuoksi hankalaa, esimerkiksi voimakkaat tuoksut saavat minut voimaan huonosti. Saan todella helposti päänsäryn ja silmäoireita jos menen tilaan, missä on hometta tai huono sisäilma.

Jouduin käydä tutustumassa toisen asteen kouluun, mihin haen, saadakseni selville pystynkö oleskelemaan kyseisessä koulussa. Hakua tehdessä jouduin pohtimaan tarkasti, millaisessa koulussa suvaitaan poissaoloja paremmin. On sanomattakin selvää, että minulle tulee päiviä jolloin en kertakaikkiaan pääse kouluun homealtistuksen vuoksi.

Tulevaisuus jännittää. Missä ammatissa pystyn työskentelemään? Mistä löydän itselleni terveen asunnon esimerkiksi opiskeluaikana?

Olen kuitenkin erittäin onnellinen juuri nyt, kun oireilleni on löytynyt todistettu selvyys. Nyt täytyy vaan sopeutua elämään niin, että homealtistus näyttelee siinä omaa osaansa. Olen löytänyt taas oman positiivisuuteni, mikä oli pitkään kateissa sairastelun myötä. Odotan innolla tulevaa kesää ja hyviä skeittauskelejä."

Heidin vinkit etenkin muille homealtistusta epäileville nuorille



  • Jos kärsit epämääräisistä oireista esim. kouluaikana, vaadi, että koulusi tutkitaan
  •  Hanki asiantuntijalääkärin lausunto. Älä tuhlaa montaa vuotta sellaisen asiantuntijatahon kanssa, jolla ei ole kokemusta homeongelmista
  • Pidä ainakin yksi luottohenkilö, joka uskoo mitä kerrot kokemuksistasi. Tulet törmäämään siihen, ettei tuntemuksiasi pidetä todellisina

Luitko jo tekstisarjan ensimmäisen osan Home- ja sisäilmaongelmat Suomessa?

Millaisia ajatuksia tämä tarina herätti?



2 kommenttia:

  1. Tsemppiä kovasti Heidille! On tärkeää, että näistä omakohtaisista kokemuksista puhutaan, niistä on varmasti hyötyä monelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)! Välitän tsempit eteenpäin!Jep, näin on. Olin tosi otettu, kun mun sisko lähti mukaan tähän, että kerrotaan asioista yhdessä. Ei oo ihan helppo rasti nuo kokemukset, ja varsinkin kun niitä lähdetään kertomaan eteenpäin. Kivaa viikkoa sinne!

      Poista

Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita!