maanantai 26. maaliskuuta 2018

Sopivan lämmitysjärjestelmän löytäminen hirsitaloon vol 2


Kirjoitin syyskuussa 2016 täsmälleen samalla otsikolla, täsmälleen samasta asiasta. Syy, miksi päätin tehdä vol 2 tekstin, on erilaisen näkökulman antaminen. Tämän vuoksi avasin muutamia mielestäni tärkeitä käsitteitä koskien hirsitalon energiatehokkuutta aiemmassa tekstissä.

Alkuperäinen teksti hirsitaloon sopivasta lämmitysjärjestelmästä on ollut luetuimpien tekstien joukossa ja halusin uudistaa sen vastaamaan tämän hetken ajatustani sopivasta lämmitysjärjestelmästä hirsitaloon. Alkuperäisessä kirjoituksessa pohdin lämmitysjärjestelmän valintaa lähinnä oman projektimme kannalta. Nyt pyrin katsomaan aihetta hiukan laajemmin.

Hirsitalo ei poikkea juurikaan ns.perustalosta lämmitysjärjestelmän osalta. Lähinnä talon neliöt ja kuutiot asettavat tiettyjä vaatimuksia sille, mikä lämmitysjärjestelmä kannattaa valita. Suurin osa uusista hirsiomakotitaloista tehdään vesikiertoisella lattialämmityksellä, ja nämä seuraavat lämmitysjärjestelmät sopivat yhteen sen kanssa.




Maalämpö

  • Ottaa lämmön maasta. 
  • Lähes ylivoimaisesti suosituin lämmitysjärjestelmä uusissa omakotitaloissa. Kuitenkin verrattaen arvokas hankintahinta, etenkin jos joudutaan poraamaan yksi tai kaksi lämpökaivoa.
  • Se on edullinen ylläpitää (ellei kompressori poksahda), kuluttaa vähän sähköä ja tuo talolle lisäarvoa. 
  • Itse harkitsisin maalämpöä isoihin taloihin, joissa ei ole tulisijaa tai sen käyttö on hyvin vähäistä. Runsas tulisijan lämmittäminen tavallaan pidentää maalämmön takaisinmaksuaikaa.  

Ilma-vesilämpöpumppu (VILP)

  • Ottaa lämmön ilmasta. Ei ole näinollen yhtä tehokas kuin maalämpö, etenkään kovilla pakkasilla. Hankintahinnaltaan VILP on puolestaan reilusti maalämpöä edullisempi. 
  • Valitsimme ilma-vesilämpöpumpun omaan kotiimme edullisen hankintahinnan ja kohtuullisen sähkönkulutuksen vuoksi. Paukkupakkasilla leivinuuni kompensoi mukavasti isompaa sähkönkulutusta.
  • MIINUSPUOLI: ulkoyksikkö on varsin äänekäs, joten sen sijoitteluun ulkoseinällä on syytä kiinnittää erityistä huomiota

Poistoilmalämpöpumppu (PILP)

  • Ottaa talteen lämpimästä sisäilmasta energian lämmitykseen ennen ilman ulospuhallusta
  • Fiksu hankintahinta
  • Ei tarvitse erillistä ulkoyksikköä (ei siis äänekästä pömpeliä pihalle, yksikkö tulee tässä tapauksessa tekniseen tilaan :D)
  • Et tarvitse erikseen ilmastointikonetta!


Aiempaan lämmitysjärjestelmä-tekstiini verraten olen siis tutustunut hiukan enemmän poistoilmalämpöpumppuun ja sen edut ovat kyllä vakuuttavat. Voisin harkita sitä seuraavaan taloon  tulevaisuutta ajatellen... 

Kun puhutaan uudisrakentamisesta on mielestäni tärkeää suhtautua innovatiivisesti etenkin lämmitysjärjestelmän osalta. Meille tuli hybridilämminvesivaraaja, koska aiomme jossain vaiheessa liittää aurinkokeräimet osaksi lämmitysjärjestelmää. Niiden avulla saa lämmitettyä kesäisin käyttöveden ja ne toimivat muuten lämmitysjärjestelmän lisänä. 

Hirsitalon lämmitysjärjestelmän valinnassa mielestäni on tärkein keskittyä talon kokoon: neliöihin, tilavuuteen, asuinpaikkakuntaan sekä käyttötottumuksiin. Jos on iso talo eikä aio lämmittää takkaa talvisin ja tykkää löträtä suihkussa, on varmasti fiksuin valita maalämpö. 

Jos taas nauttii takan loimutuksesta, eikä erityisesti tuhlaa vettä, niin vesi-ilmalämpöpumppu on hyvä valinta. Poistoilmalämpöpumppu haastaa tulevaisuudessa maalämmön, joten siihen kannattanee tutustua jos joutuu pohtimaan pientalon lämmitysjärjestelmää. 




Lattialämmitysputkia ennen valua


4 kommenttia:

  1. Hei,

    Olen jo jonkin aikaa seurannut blogianne ja hyviä kirjoituksia! Mutta en ole aiemmin vielä uskaltanut kommentoida... :-)

    Mutta jospa nyt sitten kysyisin, että onko teillä jo oman asumisen aikana muodostunut itsellenne kulutusdataa, eli paljonko teillä vuosittain kuluu omassa talossanne ostosähköä ja/tai polttopuita? Teillä siis noin 200 neliöinen hirsitalo ja 100 neliöinen autotalli, joka ilmeisesti on puolilämmintä tilaa?

    Nythän kiinnostus hirsirakentamiseen on ollut nousussa, ja uskoisin, että julkisellakin puolella ollaan heräämässä. Siis jatkossa kouluja ja päiväkotejakin rakennetaan varmasti enenevässä määrin hirrestä - muuallekin kuin Pudasjärvelle. Meillä ollaan juuri Vantaallekin nyt saamassa ensimmäinen hirsipäiväkoti, joka on juuri rakenteilla Vantaan Myyrmäkeen: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/605363-ohikulkijat-hammastelevat-miksi-paivakotityomaan-hirret-seisovat-kaatosateessa-ne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Mika! Kiitos :) Joo se kommentointi on yllättävän haastavaa,hehe! Oon itsekin lueskellut sun blogia ja etenkin ennen kuin aloitettiin oma projekti niin tuli luettua enempi. Kiitos siis itsellesi myös!

      Jep, talossa on piirun alle 200m2, mutta kuutioita 645 eli aika reilusti lämmitettävää tilaa korkean huonekorkeuden vuoksi. Talli on tosiaan 100m2 ja siellä on nyt lokakuusta asti ollut noin 10-15 asteen peruslämpö puhaltimen avulla.

      Meillä on vesi-ilmalämpöpumpulle oma sähkömittari ja se näytti vuoden kulutukseksi 8000 kWh, se nyt yksinään ei tosin kerro oikein mitään. Kävin tuolla meidän sähkölaitoksen sivuilla juuri ja se näytti, että 22 000 kWh olisi mennyt vuodessa. Tosin 2017 maaliskuun kulutuksen arvioin vastaten tämän vuoden maaliskuun kulutusta. Polttopuiden menekkiä en ole laskeskellut. Kovilla pakkasilla on pyritty polttamaan leivinuunissa joka toinen päivä, mutta sekin on todellisuudessa vähän vaihdellut. Mutta halkopinosta päätellen puita on kulunut paljon vähemmän kuin olin kuvitellut!

      Täytyisi varmaan tehdä aiheesta postaus jossain välissä. Mua itseäni kiinnostaa tosi paljon noi energiankulutus-asiat. Ja tosi pieniin kulutuksiin ihmiset on päässeet hirsitaloissa yleisellä tasolla. Esim yhdessä 130m2 Peura hirsitalossa kokonaiskulutus maalämmöllä oli alle 9000 kWh vuodessa. Siihen verrattuna meidän kulutus on ihan todella huomattava, mutta sitten kun suhteutetaan taas tilavuuteen ja käyttäjätottumuksiin niin ei se enää niin isolta tunnu. Aurinkokeräimet olis kiva lisä tähän meidän järjestelmään. Laitettiin hybridivaraaja sitä varten, mutta ei olla vielä hankittu keräinjärjestelmää.

      Multa oli mennyt tuo Vantaan päiväkotihanke ihan huti! Mutta joo, siihen suuntaan ollaan menossa ja hyvä niin. Hirsirakenne on niin yksikertainen ja tilaa virheille on hyvin vähän. Huvittava tuo artikkeli. Itse olen kyllä sitä mieltä, että hirsi kestää huomattavan hyvin kosteutta muihin rakenteisiin verrattuna, mutta ei se sillekään liioissa määri ole hyväksi :)

      Eiköhän nyt pidä kunnostautua tässä kommentoinnissa. Kommentteja on kiva saada ja niistä saa kyllä lisää motivaatiota jatkaa hommaa!

      Mielekästä kevättä!

      Poista
  2. Jäin vielä miettimään energiankulutusten jakautumista.

    Erilaiset käyttötottumukset yms. varmaan vaikuttaa aina, ja siksi erilaisten perheiden erilaisia kulutuksia erilaisissa taloissa voi olla vähän vaikeaa joskus vertailla. Siis asuuhan suomalaisia paljon esim. 50-lukujen rintamamiestaloissakin...

    Mutta siis meillä lämpimänveden kulutus noin 150 kuutiota vuosittain. Eli reilut 100 litraa per henkilö per vuorokausi. Arvelisin lämpimän veden osuuden olevan tästä määrästä noin puolet. Jolloin lämpimän veden lämmittäminen meillä kuluttaa noin 75 kuutiota x 1,17kWh/kuutio x 50 astetta (lämpötilaero kylmästä kuumaksi) = 4400 kWh vuosittain.

    Vuosi 2014-2015 lokakuusta lokakuulle asuttiin suorasähköllä, jota silloin kului yhteensä 17000 kWh (ja josta osasta siis noin 4400 kWh lienee kulunut veden lämmittämiseen, kotitalous- ja laitesähkö lienee noin 5000 kWh/vuosi, jolloin lämmittäminen on kuluttanut meillä noin 7600 kWh plus polttopuut). Nyt ilmavesilämpöpumpun aikana kokonaissähkönkulutus on laskenut vuositasolla 6000 kWh:lla. Erillismittausta meillä ei tässä ole, joten en tiedä paljonko se kuluttaa itse.

    Jos teillä lämpöpumppu kuluttaa 8000 kWh, ja sillä tulee siis lämpimät käyttövedet ja talon lämmitys (talon lämmityksessä tietysti mukana polttopuiden lämpö), niin minneköhän muualle teillä sitten kuluu sähköä, jos sitä kaiken kaikkiaan menee 22000 kWh ja siitä lämmityksen eli lämpöpumpun osuus on 8000 kWh? Jossain muualla kuluu siis 22000-8000 kWh = 14000 kWh?

    Ei silti, meilläkin päivittäinen sähkönkulutus voi vaihdella melkoisesti - samankin viikon sisällä. Ei mulla ole aina hajuakaan, että minne se sähkö on mennyt. Mutta jonnekin se on vaan kulunut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori mennyt ikuisuus vastaamisessa. Aiheutti vähän pohtimista omassa päässä tämä aihe :D Autotallin lämmitin olikin aika tehokas niin se taitanee tehdä ison osan sähkölaskusta tällähetkellä. Mutta parempi pitää kipsilevyt siellä kuivina kuin kosteina!

      Noin kulutusasiat on kyllä mielenkiintoisia. Kiitos vaivannäöstäsi :)

      Poista

Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita!