sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Hirsitalon energiatehokkuuden kulmakivet

Aloin kirjoittamaan vol. 2 tekstiä sopivan lämmitysjärjestelmän löytämisestä hirsitaloon. Tajusin kuitenkin pian tekstin rönsyilevän aivan liikaa. Halusin kertoa U-arvoista, hirren lämmönvaraamiskyvystä sekä hirsitalon tiiveydestä ennenkuin paneudun lämmitysjärjestelmiin. Näin ollen ei auttanut kuin pureutua ensin edellä mainittuihin asioihin, jotta perusajatus tulee selvitettyä.

Tässä tekstissä keskitytään hirsitalon energiatehokkuuden perusajatukseen. Tämä toiminee pohjustuksena seuraavaksi tekemälleni lämmitysjärjestelmä-tekstille.

MIKÄ ON U-ARVO?

  • lämmönläpäisykerroin, millä kuvataan rakennuksen eri rakennusosien lämmönerityskykyä. Näin ollen mitä pienempään U-arvoon päästään, sen parempi lämmöneristys. 

Hirsiseinän (massiivipuurakenteen) vertailulaskennan U-arvo on 0,4. Muille ulkoseinämateriaaleille 0,17. Laskennallisesti voidaan todeta hirren lämmönläpäisykertoimen olevan korkeampi kuin muiden ulkoseinärakenteiden. Hirren laskennallisesti heikompaa U-arvon kompensoidaan yläpohjan eristepaksuudella (500mm).


! Laskenta ei kuitenkaan osaa huomioida hirren lämmönvaraamiskykyä !






Vuonna 2014 toteutetussa hirsitalojen energiankulutusta käsittelevässä opinnäytetyössä todetaan, että siinä tutkittujen kohteiden ostoenergiankulutus oli lähes 30 % alle laskennallisen kulutuksen. 84% kohteista alitti laskennallisen kulutuksen lähes 40 %, kun tulisijan käyttöä ei otettu huomioon. 

Mielestäni laskennallisen ja todellisen energiankulutuksen ero on hurjan suuri.


MIKÄ MERKITYS ILMATIIVEYDELLÄ ON HIRSITALOSSA?

  • Suuri merkitys. Se vaikuttaa suoraan rakennuksen energiankulutukseen.
  • Se kertoo myös rakentamisen laadusta: mitä paremmin tehty, sen parempi ilmatiiveys. 
  • Ilmatiiviissä talossa rakenteet toimivat oikein kosteuden kannalta

Moni hirsitalo pääsee mittauksien perusteella erittäin tiiviin talon lukemiin. Jos tiiveyttä ei todeta mittaamalla, sen oletusarvo on 4,0 1/h. Ilmatiiveysluku kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vuotaa rakenteiden läpi tunnissa.

Meidän hirsitalon ilmanvuotoluku oli 1,1. Tein tiiveysmittauksesta aikanaa oman tekstinkin. Harmitti vietävästi, kun mittauksen jälkeen löydettiin sähköporausreikiä, mistä oli suora yhteys ulos... Ilman tätä meilläkin olisi varmaan papereissa alle 1 lukema. Todellisuudessa tuolla nyt ei ole juurikaan merkitystä, koska puhutaan kuitenkin tiiviistä talosta.


Tiivis ristinurkka



Hirsitalon on mahdollista päästä ilmatiiveydessä passiivitalon luokkaan (0,6). Yleisesti ottaen energiatehokkaan talon ilmatiiveys tulisi olla 1,0 tai alempi. Näin saavutetaan noin 20 % energiansäästö, jos verrataan ilmatiiveyden perusarvoon 4,0.

Monesti sotketaan ilmatiiveys ja hirsirakenteen hengittäminen. Hirsirakenne hengittää, mutta hengittämisen ei ole tarkoitus tapahtua epätiiveiden saumojen läpi :)



Tiivis jiirinurkka


Monessa uudistalossa ilmanvuotoluku on 2,0-4,0. Vanhoissa taloissa luku vaihtelee paljon 4,0-16,0 välillä. Tämä antaa hyvää vertailupohjaa ilmatiiveysarvoihin.

Hirsitalon energiatehokkuuteen vaikuttaa toki moni muukin asia, mutta nämä ovat mielestäni tärkeimmät asiat ja edellä mainituista liikkuu myös eniten mutu-tietoa.

Kuten jo lupasin, seuraavassa tekstissä päästään sopivan lämmitysjärjestelmän löytämiseen, hirsitalossa!

Tekstin faktoja en ole keksinyt omasta päästäni, joten tässä käyttämiäni lähteitä.
Energiatehokas koti
2018 muuttuneet rakentamismääräykset


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita!