sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Räntsiblogi 1 vuotta – vuosi sitten räjäytettiin kalliota, nyt kylvetään siemeniä!

Ihan uskomatonta, että meijän blogin ekat synttärit meni tossa pari päivää sitten :D Jotenkin tästäkin blogin kirjoittelusta tuli jossain vaiheessa aika tärkeä juttu mulle. Tosin nyt tämä vuosi on ollut vähän hiljaisempaa, kun raksan loppurutistus vei kaiken ajan ja puhdin.

Me ollaan tosiaan kolmisen viikkoa nyt asusteltu täällä ja ei voi kuin todeta, että kyllä elämä on ihanaa (vaikka sisustaminen onkin totaalisen kesken)! On ihan epätodellinen fiilis heräillä viikonloppuisin silloin, kun sattuu heräämään, juoda kahvia rauhassa ja nauttia esimerkiksi leivinuunin lämmittämisestä. Tuntuu, että vuosi sitten tavallisista asioista on nyt tullut todella arvostettuja. Vielä alle kuukausi sitten kaikki ajankäyttö perustui talon rakentamisen tehokkuuteen. Mä taidan olla ihan hitonmoinen työmyyrä silloin, kun haluan saada asioita valmiiksi. Jos oli aamuvuoro, niin töistä tultiin suoraan raksalle. Iltavuoron sattuessa aamu rehkittiin raksalla ja usein tulin vielä iltavuoronkin jälkeen tekemään jotain. Yöllä piti saada vähän nukuttua, jotta jaksoi seuraavana päivänä taas rakentaa. Viimeisinä viikkoina nukkumisesta ei tosin meinannut tulla yhtään mitään!

Olohuoneen rentoutumispaikka. 

 
Tää oli meidän tapa rakentaa. Ei ehkä kaikille sopiva tapa eikä ehkä edes kauhean järkevä. Tosin vuosi meni ihan hyvin. Kauheasti pidempään ei ois ehkä jaksanu. Autotalli ja piha tietysti odottavat vielä keväällä tekoa, mutta iso palanen on nyt valmiina! Hurjaa miettiä, että vuosi sitten oli kallion louhinnat käynnissä ja niiden kanssahan nyt oli vaikka mitä hässäkkää…

Tänään sitten iski joku ihmeen viherpiiperryskuume. Sain kavereilta heidän kasvattamiensa chilien ja tomaattien siemeniä. Ajelin innosta puhkuen kauppaan ostaakseni minikasvihuoneen, multaa ja basilikan siemeniä!





Meidän olohuone on täydellinen paikka minikasvihuoneelle. Raivasin anopilta saadun rahin päältä tavarat ja tein siitä kukkapöydän. Kuskasin rahin olohuoneen ikkunan eteen.

Rahi uudella paikallaan

 Aloin askartelemaan purkkeihin nimikylttejä, että varmasti tiedän mitä missäkin purkissa on. Sitten vaan multaa purkkeihin ja kastelin ne huolellisesti, mutten kuitenkaan litimäräksi. Muutama siemen purkkiin ja vähän multaa päälle.







Mä en oo ollut perinteisesti mikään viherpeukalo. Niko on usein joutunut muistamaan kukkasten kastelut (meillä oli siis yksi traakkipuu edellisessä asunnossa :D). Nyt sitten talon valmistuttua mulle on siunaantunut uusia ominaisuuksia, kuten siivous- ja viherpeukaloinnostus. Saapahan nähdä kauan tämä kestää, mutta toivotaan, että pitkään! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita!