maanantai 26. helmikuuta 2018

Näin saat rakentaa hirsitalon kaava-alueelle

Hirsitalo on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti. Viime vuonna joka viides rakennettu talo oli hirsitalo. Katseet on siis käännetty vankasti terveellisen sisäilman ja hengittävän rakenteen suuntaan. Tänä vuonna ennustetaan joka neljännestä omakotitalosta hirsitaloa. 

Valitettavan usein törmätään kuitenkin puheisiin, joiden mukaan hirsitaloa ei saa rakentaa kaava-alueelle tiukkojen säännösten vuoksi. Oletko itse kuullut vastaavaa?




On totta, että joissain kaupungeissa vedetään hyvin tiukkaa linjaa hirsitalojen kanssa. Mutta onneksi on olemassa tapoja muokata hirsitalosta sellainen, että sen saa rakentaa myös kaava-alueelle. Seuraavaksi kerron, mihin asiohin täytyy kiinnittää huomiota kaupunkialueelle rakentaessa.


  • Nurkkaratkaisu. Perinteinen ristinurkka ei saa usein vihreää valoa kaupungin rakennusvalvonnasta. Perinteisestä ristinurkasta typistetty versio, nurkkalaudoitettu citynurkka on sopinut usein myös kaava-alueelle. Jiirinurkka on kaikkein modernein ja pelkistetyin ratkaisu. Siinä hirsikerrat kulkevat samassa linjassa viereisillä seinillä, eikä nurkkaan tule ylitystä.



Jiirinurkka ulkopuolelta

Jiirinurkka sisäpuolelta



  • Hirren korkeus. Rakennusvalvonnasta saatetaan todeta, ettei kaava-alueelle saa rakentaa hirsitalon näköistä taloa. Hirsitalon katsotaan tällöin erottuvan liikaa muista taloista.

Ratkaisuksi edellä mainittuun ongelmaan on tehdä hirsitalosta paneelitalon näköinen ulkopuolelta! Näin tehtiin esimerkiksi Kajaanissa. Hirteen ajetaan ylimääräinen ura ulkopuolelle, jolloin se saadaan näyttämään paneelitalolta.


220 mm korkean hirren keskelle on ajettu ura

Näillä tavoilla hirsitalo saadaan sopimaan täydellisesti myös kaupunkiympäristöön, kuitenkaan tinkimättä hirsitalon ominaisuuksista. Toki kaava-alueen muut määräykset täytyy ottaa huomioon, kuten värit, kattokaltevuudet yms.






keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Kaksivuotissynttärit

Hetki sitten tuli vuosi täyteen hirsitaloelämää. Tänään tulee kaksi vuotta täyteen blogielämää! Ihan absurdia ajatella, että kaksi vuotta sitten olin varmaan hermorohduksen partaalla miettiessäni blogin perustamista.


Talon paikka vähän alle kaksi vuotta sitten


Olin lukenut paljon raksablogeja ja jotenkin tuntui, että omastakin rakennusprojektista piti saada tehtyä oma tarina. Olin sekä innoissani että kauhuissani alkavasta hartiapankkirakentamisesta ja toisaalta oletin/tiesin blogin kirjoittamisen olevan jollain tapaa terapeuttista.

Niinkuin se loppupeleissä olikin. Oli mukava tarinoida esimerkiksi kotimatkalla. Me asuttiin raksa-aikana noin puolentunnin matkan päässä. Usein, kun oltiin yhdellä autolla liikkeellä niin minä kirjoittelin matkalla blogitekstejä ja mieheni, Niko, ajoi kotiin. Sain mukavasti käsiteltyä päivän saavutukset ja saavuttamattomuudet. On ollut jopa huvittavaa lukea noita vanhoja tekstejä!

Vuosi sitten kerroin, että blogista ja sen kirjoittamisesta on tullut mulle tosi tärkeä juttu. Jokaisessa asiassa on kuitenkin varjopuolessa, ja on niitä huonoja juttuja osunut minunkin kohdalle. Onneksi palaute on pääosin positiivista ja asiallista.



Talo syyskuussa 2016


Jossain vaiheessa jopa harkitsin blogin lopettamista... Onneksi en päätynyt siihen lopputulokseen! Tässä on hyvä todeta, että lähes asiassa kuin asiassa aika kultaa muistot. Ja aika kulkee kuin siivillä!

Kiitos vielä teille siellä ruudun toisella puolen, ilman teitä tämä kirjoittelu olisi tosiaan kuin päiväkirjan pitämistä. Vaihdoin muuten vähän blogin värimaailmaa, onko parempi lukea uudistettua versiota?



Talo lokakuussa 2016


Nyt olen kyllä tarmoa täynnä kirjoittelemaan meidän hirsitaloelämästä, autotallin rakentamisesta, pihojen teosta ja tietysti hirsirakentamisesta ylipäätään!


Talo tänään

maanantai 19. helmikuuta 2018

Hirsi - ikiaikainen, jättisuosittu rakennusmateriaali

Aamulehti on kirjoittanut jo vähän aikaa sitten osuvan artikkelin hirsirakentamisen suosion kasvusta."Jotain on korvien välissä tapahtunut", kerrotaan artikkelin otsikossa. Minua kiinnostaisi tietää lähinnä, mitä siellä on oikein tapahtunut? 

Hirsitalojen suosio on kasvanut lähivuosina ja tänä vuonna jo neljännes uusista omakotitaloista tehdään hirrestä. Hirttä kuvaillaan ikiaikaiseksi rakennusmateriaaliksi ja onhan vanhimmat hirsirakennukset jopa 500 vuoden takaa.




Olemme kukin tahoillamme havahtuneet jatkuvasti kasvaviin sisäilmaongelmiin. On enemmän kuin ymmärrettävää, että uusista taloista halutaan tiiviitä ja energiatehokkaita, minkä vuoksi moni on päätynyt esimerkiksi passiivitaloon. 

Edellä mainitusta asioista ei onneksi tarvitse tinkiä hirsitalonkaan kohdalla! Muun muassa lamellitekniikkaa ja tarkkaa jyrsintää hyödyntäen nykyajan hirsitaloista saadaan erittäin tiiviitä. Lisäksi hirsi on todellisuudessa paljon energiatehokkaampi materiaali kuin laskennallisesti (tämä on todettu 2014 valmistuneessa opinnäytetyössä). On hyvä muistaa, että hirsi on puuta ja puu tietysti varaa lämpöä!

Aamulehdessä todetaan rauhallisesti: "Jos haluaa terveellisen talon, niin kannattaa ostaa hirsitalo". Yksinkertaista, eikö vain..? Yksinkertaisuus on valttia näissä asioissa: hirren kosteudensietokyky on omaa luokkaansa.

Artikkelissa otettiin mielestäni hyvin kantaa myös hirsitaloteollisuuden vaikutuksesta suomalaisten työllisyyteen. Hirsitehtaat sijaitsevat Suomessa ja myös puutavara tulee Suomen metsistä. Hirsitalo on näin ollen myös ekologinen valinta.




Vaikkakin Aamulehden tekstin otsikko on hiukan mystinen: Sisäilmanongelmien pelko teki ikiaikaisesta rakennusmateriaalista yhtäkkiä jättisuositun - "Jotain on korvien välissä tapahtunut", on teksti sisällöltään rehellistä ja läpinäkyvää. Tuollaisten tekstien lukeminen saa hymyn huulille ja tuo kallisarvoista tietoa useille ihmisille.

Itse ajattelen, että korvien välissä on varmasti tapahtunut havahtumista eri rakentamistapojen vaikutuksiin. Kasvavassa määrin ollaan myös kiinnostuneita omasta ja perheen hyvinvoinnista, etenkin kotona. Oikein mukavaa ja mietteliästä päivää kaikille!


lauantai 3. helmikuuta 2018

Ensimmäinen vuosi hirsitalossa

Siitä päivästä, kun vihdoin saimme oman hirsitalon muuttovalmiiksi, on kulunut tasan vuosi! Facebook muistutti minua vuosi sitten tehdystä julkaisusta muuttopäivältä. Jokainen tietää sen tunteen, kun pääsee muuttamaan uuteen kotiin. Oli se sitten vuokra- tai omakoti. Uuteen kotiin muuttaminen on varmasti monelle muullekin iso ja tunteikas juttu. Ajattelin avata vähän ajatuksia ja tehdä vähän kuvapäivitystä, millaiselta meillä nyt näyttää (olohuoneen ja eteisen osalta)! 




Vaikka ollaan asusteltu talossa jo aika pitkään, on kodin sisustaminen vielä auttamattomasti vaiheessa. Meillä on autotallin ja pihan teko kesken, joten emme ole vielä oikein päässyt sisustuspuolen kimppuun. Hiljaa hyvä tulee, eikö vain? 




Heti ulko-oven avattua näkymä aukeaa kohti avaraa olohuonetta. Valo oikein tulvii sisään ikkunoista jopa pilvisellä säällä. Vaalea, luonnollisen sävyinen hirsi sopii ehdottomasti meidän tyyliin ja tänne metsämaisemaan.  





Eteisen vaaleampi graniittilaatta luo mukavaa kontrastia olohuoneen tummaan tammiparkettiin. Seinien lämmin harmaa puolestaan toimii mielestäni tasapainottavana ja yhdistävänä värinä.

Meillä oli alunperin tarkoitus laittaa eteiseen iso kaapisto, mihin voi laittaa takit ja muut ulkoiluvaatteet. Tulimme kuitenkin siihen päätökseen, ettemme tarvitse kaapistoa ainakaan nyt mihinkään. Iso vaatehuone eteisessä ajaa hyvin kaapiston asiaa. Siellä on hyvin säilytystilaa ulkovaatteille. On meillä toki yksi naulakko eteisessä, ettei tarvitse aina rampata vaatehuoneessa.

Me saatiin Nikon suvun vanha lipasto samalla, kun muutettiin tänne. Se on löytänyt paikkansa eteiseen sijaistamaan kaapistoa. Siihen kertyy helposti turhaa romua, mutta koen kuitenkin sen olevan tarpeellinen tuossa. Eteisessä on hyvä olla taso, mihin voi laskea tavaroita käsistään.




Olemme vielä toistaiseksi nauttinut olohuoneen väljästä ja vanhojen huonekalujen tunnelmasta. Onneksi maisema ja talo itsessään on sen verran mukava, ettei olohuoneen sisustuksella ole niin merkitystä :D