tiistai 28. elokuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat OSA IV: Hirren hengittävä käsittely. Sisältää ALEKOODEJA

* Kaupallinen yhteistyö 

Aiempi tämän tekstisarjan juttu käsitteli terveellisen kodin edellytyksiä. Hirsitalo on hengittävä ja sisäilmaltaan terve koti. Tällä tekstillä haluan tuoda esiin myös hirren käsitellyn ja samalla tietysti kaikkien kodin pintojen käsittelyn vaikutuksen rakenteen hengittävyyteen ja sisäilmaan.

Hirren oikeanlainen käsittely on yksi asia, mihin olen pyrkinyt perehtymään erityisen paljon. Ja yksi ensimmäisiä blogitekstejänikin on SE OIKEA käsittelyaine hirren ulkopinnoille?

Muistan vielä aidosti kuinka ymmälläni olin tuohon aikaan, kun selvittelin kuumeisesti, mikä olisi sellainen ulkopuolen käsittelyaine, mikä todella hengittää, eikä muodosta kalvoa hirren pintaan. Olin kauhuissani eri valmistajien tuotekuvauksien sekavuudesta enkä missään tapauksessa halunnut vetää muovimaalia kotini hirsiseiniin. Rautakauppojen hyllyt notkuvat viherpestyjä tuotteita ja niiden seasta on hyvin haastavaa löytää oikeasti hengittäviä vaihtoehtoja. Luulen, että moni hirsirakentaja voi samaistua noihin fiiliksiin..?

Hätiköintini helpotti, kun löysin rautavihtrillin. Siitä olin varma, että se hengittää. Lopputulos ja välivaiheet tosin ovat sen kanssa aika kärsivällisyyttä vaativat, mutta ainakin meidän koti sai hengittävän homesuojan.



Rautasulfaatti käsittelyn lopputulosta noin 2 vuotta käsittelyn jälkeen. 



Pian rautavihtrillin löytämisen jälkeen löysin myös mun lemppari maalikauppiaat, Laurin ja Ilen, Suomen Luonnonmaaleilta. Sen jälkeen en ole pahemmin mieltäni kuormittanut hirren käsittelyn takia. Lauri on kirjoittanut heidän blogiin erityisen hyvä tekstin maalien hengittävyydestä, suosittelen lukemaan!

Mun suositukset oikeasti hengittävistä ja muovittomista käsittelyaineista tulee tässä. 

Näistä kaikista saatte - 20 % alennuskoodilla SusannaHirsi, tilatessa Suomen Luonnonmaalien verkkokaupasta tai myymälästä ostettaessa vuoden 2018 loppuun asti.



Ulkopinnan käsittelyt:


  • Pihkatex
    • hengittävä ja puuhun hyvin imeytyvä kuultomaali. Sävytettävissä lähes kaikkiin kuultovärikarttoihin.
  • Tervatex
    • Luonnon raaka-aineista valmistettu muoviton ja hengittävä käsittely. Sävytys Tervatex värikartan mukaan. Meidän talossa räystäs- ja vuorilaudat on käsitelty Tervatex Miilulla. Ehdoton etu tässä tuotteessa on, että yksi käsitttelykerta riittää! Tämä tuote peittää todella hyvin. 






  • Rautasulfaatti
    • Jauhe, mikä sekoitetaan halutussa suhteessa veteen. Käsitellään kerran ja puu alkaa harmaantua vähitellen. Rautasulfaattia käytetään punamultamaaleissa homeenestoaineena. Lopputulos ei näy heti käsittelyn jälkeen, vaan tämä käsittelytapa vaatii käyttäjältä kärsivällisyyttä! Meidän talo on käsitelty rautasulfaatilla.

  • Kunnon homeenesto 
    • Laadukas homeenesto- ja pesuaine. Estää home- ja sinistäjäsienen muodostumisen puupinnoille. Käytetään käsittelemättömälle puupinnalle ennen varsinaista pintakäsittelyä. 



Talvikuvaa talon käsittelyistä





Sisäpinnan käsittelyt:


  • Tremax. Todellinen ihmeaine! Valkaisee jo kellastuneen puupinnan ja toimii tuoreelle pinnalle, pitäen sen vaaleana. Poistaa myös hometta ja vaalentaa sinistäjäsienen tummentamat puupinnat. Meidän sisäseinät on käsitelty Tremaxilla. Hirret käsiteltiin kolme kertaa ja hirsipaneelit kahteen kertaan, jolloin niiden aiempi väriero tasoittui. 
  • Hento Hirsivaha. Hengittävä ja läpikuultava hirsivaha. Suojaa hirsipintaa. Sävytettävissä valkoisen sävyihin. 



Olohuoneessa erkkerissä hirttä ja hirsipaneelia. Molemmat on käsitelty Tremaxilla ja värittömällä Auron maalilla.


Tsemppiä kaikille teille, jotka painitte sopivien pintakäsittelyaineiden kanssa! Toivon kovasti, että saatte näistä teksteistä hyvin vinkkejä :)

torstai 3. toukokuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat OSA III: Terveellinen koti

Tekstisarjassa on päästy jo kolmanteen osaan. Tässä osassa perehdytään terveelliseen kotiin ja sen vaatimuksiin.

Reilu kolme vuotta sitten päätettiin rakentaa meille unelmien oma koti. Valittiin hirsitalo ja sillä tiellä mennään, tyytyväisesti. En väitä, että hirsirakentaminen on ainoa tapa rakentaa terveellinen talo. Olen kuitenkin sitä mieltä, että se on varma ja yksinkertainen tapa rakentaa terveellinen koti.



Tämän hirsitalon ilmanvuotoluku on 0,5



Ulkovuori ja tiiveys


Se, että hirsirakenne sietää hyvin kosteutta, ei tarkoita missään nimessä sitä, että seinärakenteeseen pitäisi joutua kosteutta! Kaikessa turvallisessa rakentamisessa, myös hirsirakentamisessa, tiiviisti rakenettu talo on kaiken lähtökohta. Tiiviisti rakennetussa talossa kosteutta ei pääse rakenteiden väliin.

Lamellitekniikka tuo sydänpuun hirren ulkopintaan. Joten lamellihirren vääntyileminen on minimaalista ja lamellitekniikan ansiosta hirren painuminen on vähäistä.



Hengittävyys


Hirsi on materiaalina ihan omaa luokkaansa. Hirsi on hygroskooppinen materiaali, se tasaa kosteuseroja eli hengittää. Oikeaoppisesti rakennettu hirsitalo hengittää ja on myös tiivis. Lisäksi hirsi varaa lämpöä.

Hirsitalossa asuva on kuusi kertaa todennäköisemmin tyytyväinen kotinsa sisäilman laatuun kuin kivitalossa asuvat. Lisäksi hirsitalojen asukkailla on parempi yleinen terveydentila kuin muissa taloissa asuvilla.



Lamellihirren liima


Terveellisestä kodista puhuttaessa keskustelu johtaa yleensä aina lamellihirsissä käytettäviin liimoihin. Sana "liima" saa usein aikaan ahdistusta. Moni on huolissaan formaldehydistä ja haitallisista kaasuista.

Moni homeelle altistunut on erityisesti pohtinut lamellihirren liiman vaikutusta.

Edellisessä tekstissä kerrottiin mun pikkusiskon tarinaa homealtistuksesta. Hän on oleskellut meidän talossa aika paljon ilman mitään oireita! Tulen seuraavissa teksteissä avaamaan myös muita asioita, mitä on hyvä huomioda, kun suunnittelee uutta kotia homealtistuksen jälkeen.



Muita mielenkiintoisia tekstejä:



Käyttämiäni lähteitä:


Hirsikoti: hyvä sisäilma ja kosteustekninen turvallisuus

Asumisterveys ja -tyytyväisyys hirsitalossa

Hirsitalojen sisäilma hellii asukkaita

Hirsikoti: Hirsirakentamisen perusteet

Hirsirakentaminen ja ekologisuus

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat OSA II: Kun nuori sairastuu

Tämä kirjotus on mulle ja mun perheelle hyvin henkilökohtainen. Tulemme kertomaan yhdessä pikkusiskoni Heidin, 15 vuotta, kanssa hänen kohdalleen sattuneesta homekoulusta. Tarina kertoo, miten homeelle ja huonolle sisäilmalle altistuminen vaikuttaa koko elämään: tärkeimpänä terveyteen, mutta myös sosiaalisiin suhteisiin. Teksti etenee haastattelumaisesti kysymysten avulla.

Ensimmäinen osa tätä tekstisarjaa johdatteli teidät aiheeseen ja nyt tulee kokemusta nuoren ihmisen elämästä.








Milloin oireilu alkoi?


            "Ensimmäiset selkeät oireet tulivat, kun en pystynyt kolmannella luokalla olemaan puukäsityön tunneilla, koska pöly sai aikaan hengenahdistusta. Olin tosi paljon kipeänä ja kärsin päivittäisestä kurkkukivusta etenkin liikkuessa. Päivittäiset päänsäryt tulivat pian mukaan kuvioihin. Silmistä katkeili verisuonia. Olo oli jatkuvasti väsynyt ja vetämätön.

Eritysen ikävältä tuntui, kun opettajat suhtautuivat oireisiin epäilevästi ja jopa syyttävästi. Jouduin tekemään paljon tehtäviä käytävällä, koska en pystynyt olemaan luokkahuoneessa. Muistan, kun yksi opettaja alkoi epäilemään, että päässäni tai näössäni olisi vikaa ja alkoi tekemään minulle näkötestiä, kesken oppitunnin. Opettaja ei ollut edes oma opettajani.

Jouduin olemaan muutaman kolmen kuukauden pätkän kotona sekä ala- että yläkoulussa, kun en pystynyt menemään enää kouluun. Moni koulukaveri alkoi jo epäilemään, että sluibailen vain kotona. Erityisen hankalaa oli, kun olin ikäänkuin "sairaslomalla" koulusta, koska sain oireita koulussa ollessani. Tietysti sairasloman takia en voinut nähdä kavereitanikaan tavallisesti. Koin syrjäytyneeni samalla.

Olen asunut koko elämäni samassa paikassa, mutta jouduin vaihtamaan koulua viisi kertaa ala- ja yläkoulun aikana. Alakoulussa jouduimme evakkoon vanhaan kyläkouluun, koska moni oireili kyseisessä alakoulussa. Muut koulun vaihdokset jouduin tekemään yksin, koska en voinut olla oireitta missään näistä kouluista."



Miten terveydenhuolto toimii ja tukee home- ja sisäilmaongelmien kanssa kamppailevia?


             "Kärsin neljä vuotta tietämättäni keuhkoputken tulehduksesta. Kävin jatkuvasti lääkärissä eri tutkimuksissa ja minusta otettiin jo alakouluiässä keuhkoröntgenkuva. Neljä vuotta kuvan ottamisen jälkeen yksi lääkäri teki löydöksen keuhkoistani. Kukaan useista minua hoitaineista lääkäreistä ei ollut huomannut tätä asiaa. Sain todella vahvan antibioottikuurin tulehduksen taltuttamiseksi. Muistan vieläkin hyvin kuinka kauheat kivut tuo kuuri sai aikaan.

Yläkoulun alussa pääsin vihdoin yksityisen lääkärin vastaanotolle, joka oli erityisen perehtynyt homeasioihin. Minulla todettiin homesairaus, monikemikaaliyliherkkyys ja aivosumu.

Koin valtavan helpotuksen, kun sain vihdoin diagnoosin oireisiini. Tuntui, että kerrankin joku ammattilainen ymmärtää minun oireitani! Tätä ennen oli jo suositeltu muun muassa paniikkihäiriölääkitystä hankalien oireiden vuoksi. Onneksi äitini ei hyväksynyt sitä selitystä, vaan vaati parempia tutkimuksia. Moni samassa koulussa opiskelleesta on saanut myös oireita homealtistuksesta. Usealla on todettu jopa masennusta."











Miten Heidillä menee nyt?


             "Yläkoulu on päättymässä. Julkisissa kulkuvälineissä liikkuminen on toisinaan muun muassa kemikaalihajujen vuoksi hankalaa, esimerkiksi voimakkaat tuoksut saavat minut voimaan huonosti. Saan todella helposti päänsäryn ja silmäoireita jos menen tilaan, missä on hometta tai huono sisäilma.

Jouduin käydä tutustumassa toisen asteen kouluun, mihin haen, saadakseni selville pystynkö oleskelemaan kyseisessä koulussa. Hakua tehdessä jouduin pohtimaan tarkasti, millaisessa koulussa suvaitaan poissaoloja paremmin. On sanomattakin selvää, että minulle tulee päiviä jolloin en kertakaikkiaan pääse kouluun homealtistuksen vuoksi.

Tulevaisuus jännittää. Missä ammatissa pystyn työskentelemään? Mistä löydän itselleni terveen asunnon esimerkiksi opiskeluaikana?

Olen kuitenkin erittäin onnellinen juuri nyt, kun oireilleni on löytynyt todistettu selvyys. Nyt täytyy vaan sopeutua elämään niin, että homealtistus näyttelee siinä omaa osaansa. Olen löytänyt taas oman positiivisuuteni, mikä oli pitkään kateissa sairastelun myötä. Odotan innolla tulevaa kesää ja hyviä skeittauskelejä."

Heidin vinkit etenkin muille homealtistusta epäileville nuorille



  • Jos kärsit epämääräisistä oireista esim. kouluaikana, vaadi, että koulusi tutkitaan
  •  Hanki asiantuntijalääkärin lausunto. Älä tuhlaa montaa vuotta sellaisen asiantuntijatahon kanssa, jolla ei ole kokemusta homeongelmista
  • Pidä ainakin yksi luottohenkilö, joka uskoo mitä kerrot kokemuksistasi. Tulet törmäämään siihen, ettei tuntemuksiasi pidetä todellisina

Luitko jo tekstisarjan ensimmäisen osan Home- ja sisäilmaongelmat Suomessa?

Millaisia ajatuksia tämä tarina herätti?



perjantai 20. huhtikuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat Suomessa OSA I




Tunnetko jonkun sisäilmasta sairastuneen, homeelle herkistyneen tai monikemikaaliyliherkkyydestä kärsivän?

Lähes varmasti jokainen vastaa "kyllä". On aivan arkipäivää kuulla jonkun ihmisen kärsivän jostain edellämainitusta asiasta. Arviolta 800 000 ihmistä altistuu Suomessa päivittäin homeelle ja kosteusongelmille! Ihan järkyttävää, eikö?

Oletko sinä kenties yksi altistuvista?

Eduskunnan vuonna 2012 tehdyn arvion mukaan merkittäviä home- ja kosteusvaurioita esiintyy 7-10% pien- ja rivitaloissa, 12-18% kouluissa ja päiväkodeissa sekä 20-26% hoitolaitoksissa kerrosalasta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että merkittävästi vaurioituneissa pien- ja rivitaloissa asuu 221 000- 443 000 ihmistä. Merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa työskentelee 172 000- 259 000 ihmistä. Ja hoitolaitoksissa 36 000- 46 800 ihmistä. Tässä vaiheessa on tietysti hyvä muistaa, että Suomi on verrattaen pieni maa ja meitä on vain reilu viisi miljoonaa...

OAJ:n ja Turun yliopiston viime vuonna julkaistussa sisäilmatutkimuksessa tutkittiin koulutus- kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan sekä myös sisäilmaolosuhteita ja oireilua. Tutkimukseen osallistui liki 5000 henkilöä. 85 prosenttia näistä henkilöistä ilmoitti omalla työpaikallaan olevan sisäilmaongelma. Eli vain 15 prosenttia alan ihmisistä kokee työskentelevänsä terveellisessä ympäristössä.




Mistä nämä home- ja kosteusongelmat sitten johtuvat?


Tiivis rakentaminen ja kerrokselliset rakenteet, kuten villaeristetty, puurunkoinen kipsilevyseinä, mikä maalataan hengittämättömällä maalilla ovat yksi syy kasvaneisiin sisäilmaongelmiin. Näin rakenteisiin syntyy helposti ns.rakennetaskuja, joihin kosteus jää helposti nalkkiin joko rakennusaikana tai esimerkiksi remontin yhteydessä. Jos vielä ilmanvaihto on heikkoa niin mikrobit pääsevät lisääntymään otollisessa ympäristössä.

Ilmeisesti myös rakennusten lisääntyneellä desinfioinnilla on oma vaikutuksensa sisäilma-asiassa.







Suomen viileä ja vaihteleva ilmasto tuo oman vaikutuksensa ongelmien esiintymiseen. Suomi ei ole suinkaan Euroopan ainoa maa, jossa rakennuksissa esiintyy homeongelmia. Mutta Suomessa oirehtiminen on paljon korkeammalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa.


Tyypillisiä oireita huonosta sisäilmasta ja homealtistuksesta

  • hengitystieoireet ja infektiot
  • yliherkkyydet, kuten pöly, haju, kemikaali-, ruoka-aine ja sähkö
  • silmä- ja iho-oireet
  • uupuneisuus, väsymys ja sydänoireet
  • huimaus ja päänsärky
  • niveloireet
  • puutumiset
  • vatsan oireilu
  • kognitiivisen toiminnan ja muistin heikentyminen

Edellä mainitut oireet eivät tietysti aina ole merkki huonosta sisäilmasta tai homeesta, mutta niiden avulla on mahdollistaa löytää kyseisiä ongelmia. 

Tätä tekstiä kirjoittaessa tulee kyllä pahoitettua mieli monta kertaa. Miten on mahdollista, että ollaan tilanteessa, jossa niin moni suomalainen kärsii homeen ja huonon sisäilman aiheuttamista oireista. Pahimmassa tapauksessa ihmiset ovat paljon sairaslomalla, eristäytyvät, sairastavat jatkuvasti ja ennenkaikkea heidän elämänlaatunsa kärsii huomattavasti...

Seuraavassa tekstissä tulen avaamaan omaa kokemustani aiheesta. Tulen kertomaa tarinaa oman perheenjäseneni altistumisesta homeelle. Tekstissä tullaan paneutumaan syvällisesti nuoren ihmisen elämään, kun homekoulu pilaa terveyden. Ennen tekstin julkaisua onkin hyvä pohtia, osataanko meillä tarttua tällaisiin ongelmiin oikealla ja ammattimaisella otteella.






Kuulen ja luen mielelläni myös teidän kokemuksia home- ja sisäilmaongelmista. Näitä tarinoita löytyy tästä maasta varmasti runsaasti. Toivottavasti lähdette mukaan tähän keskusteluun ja saadaan aikaan informatiivinen tekstisarja!

Aion tehdä useamman postauksen home- ja sisäilmaongelmista, eri näkökulmilla ja mahdollisilla ratkaisuilla ja asioilla, jotka helpottavat kyseisten ongelmien esiintyvyyttä.  


Käyttämiäni lähteitä:


Majvik suositus

Näin moni asuu hometalossa

Miksi home on Suomessa muita maita yleisempi ongelma?

Suomessa valtava sisailmaongelma

Sisäilmatutkimus 2017

Hengitysliitto





keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Mitä autotallille kuuluu?


Havahduin tässä kevään korvalla, etten ole avannut suutani autotallin tämän hetken tilanteesta eli lähinnä siitä missä sen valmiusasteen kanssa mennään. Hankaluuksia on ollut, mutta on siellä edistystäkin tapahtunut. Käytetään tämä teksti siis autotallin rakentamisen tilannepäivitykseen!



Autotallin havainnekuva




Mehän tehtiin sikäli hiukan erikoinen ratkaisu autotallin rakentamistavan kanssa. Päätettiin lähes lennosta, että rakennetaan 100 neliön autotalli, autokatoksella, samaan sysäykseen talon kanssa. Piirrettiin paperille millainen autotalli tarvitaan ja laitettiin tilaus vetämään.

Pohdinnan alla oli, millainen hirsipaksuus olisi meidän autotalliin kaikken sopivin. Taloon valittiin hiukan paksumpi 230 mm hirsi, mutta oli selvää ettei talli tulisi yhtä paksusta hirrestä. 

Vaihtoehtoina meillä oli 
  1. Perus omakotitalon hirsi, jolloin ei tarvitse lisäeristystä. 
  2. Ohut hirsi lisäeristyksen kanssa 
  3. Runkorakenteinen autotalli hirsipaneloinnilla. 

Jokin hätiköity päätös tuli tehtyä ja valittiin talliin 88 mm hirsi ja päätettiin tehdä siihen 150mm lisäeritys. Näin tallista tulisi todella lämmin ja vähän energiaa kuluttava rakennus. Emme kuitenkaan ajatelleet, kuinka suuri homma lisäerityksen teossa olisi. Onko kenellekään käynyt samalla tavalla, että rakentamisen alkumetreillä sitä ajattelee tekevänsä kaikki mahdolliset hommat samalla ja sitten huomaakin, ettei suunnitelma ollut niin täydellinen..?

Jälkikäteen ajateltuna en enää (itseni puolesta voin ainakin puhua) valitsisi kyseistä ratkaisua. Lopputulos tulee varmasti olemaan hyvä. Siitä ei ole epäilystä. Mutta todella paljon helpommalla olisi päästy, kun olisi suosiolla tehty tallikin esim 134 tai 202 mm paksulla hirrellä, niin olisi säästynyt monelta säädöltä. Hartiapankkirakentajana tulee joskus sorruttua oman työpanoksen aliarviointiin, eli koska se on ns.ilmaista työtä niin kyllähän sitä jonkun säästön eteen tekee sitten viikkotolkulla enempi töitä... Runkorakenteinenkin talli olisi ajallisesti varmaan valmistunut nopeammin...






Lisäeristämisen takia jouduttiin tietysti laittamaan kipsilevyt seiniin (hirsi itsessään on hyvinkin paloturvallinen!!), päätettiin vielä laittaa tuplalevytys. Ja luonnollisesti autotallin kattoon tulee aina kaksinkertainen kipsilevy. Tosiaan, kun neliöitä talliin mahtuu 100 niin kaiken tämän ylimääräisen homman piipertely on ottanut oman aikansa. Aikaa siihen tulee menemään vielä tulevaisuudessakin!

Tälllä hetkellä seinät on levytetty kahteen kerrokseen. Voin kertoa, ettei ollut riemulla rajaa, kun saatiin viimeinenkin levy seinään! Jotenkin autotallin kanssa kaikki on ollut sellaista pakkopullaa, että hermoja kiristää aina jo ajatuskin sen rakentamisesta. Viime viikonloppuna saatiin kuitenkin energiasysäys ja hommaa oikeasti eteenpäin!

Yläpohjan villat puhallettiin lokakuussa ja sisäkatossa näkyy edelleen ilmansulkupaperi ja lautakoolaukset eli katon levytystä ei ole vielä aloitettu. 







Sanonta "hyvin suunnilteltu on puoliksi tehty" pitää tässä tapauksessa kutinsa. Olisi ollut enemmän kuin fiksua pohtia toteutustapaa enemmän niin meillä saattaisi olla jo valmis autotalli käytössä! Murehtimalla ei kuitenkaan saavuta mitään, ja hyvä lopputulos on kuitenkin itselleen tehdessä se kaikkein tärkein asia.







Toiveissa olisi saada autotallin sisätyöt valmiiksi ennenkuin aloitellaan pihatöitä. Saa nähdä onnistutaanko! Pitäkäähän meille peukkuja :D



Kissojen näköalapaikka styroxpaalien päällä aamutakin päällä :)


Lisää autotallin rakenteluun liittyviä tekstejä 

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Panosta ja pihistä: lattiamateriaalit

Olen miettinyt jo pidempään panosta - pihistä tekstin kirjoittamista. Olen luonteeltani hyvin suunnitelmallinen ja harkitseva. Tykkään puntaroida eri ratkaisuja, etenkin järkevyyden kannalta. Tässä tekstissä paneudutaan lattiamateriaaleihin ja mihin itse halusimme panostaa ja missä taas pääsimme hiukan pihistämään omassa hirsitalossamme.

Varmaan tässä välissä täytyy tunnustaa, että mun perheessä on aina rakastettu puumateriaaleja. Ja mun isä on tehnyt elämäntyökseen upeita parkettilattioita. Ei liene siis yllättävää, mihin meillä panostettiin... Tarviisikohan mun edes kirjoittaa tätä tekstiä enää pidemmälle..?


PANOSTA: 


Parketti


Parketti on mielestäni ehdoton valinta isoihin oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin. Laadukas lattia heijastaa arvokkuutta koko taloon. Parketin valinta me tehtiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa talosuunnittelua, enkä ole itseasiassa kirjoitellut siitä juurikaan tänne blogin puolelle. Meille tuli 1-sauvainen tammiparketti kaikkiin makuuhuoneisiin, käytävään ja olohuoneeseen. 






Parketilla on mukava ja pehmeä kävellä kun vertaa esimerkiksi kivilattiaan. Parketti on erittäin pitkäikäinen ja sen voi tarvittaessa hioa ja lakata uudelleen. Ainakaan meidän tammiparkettiin ei ole tullut pahemmin käytön jälkiä ainakaan vielä, mutta toki siihen tulee helpommin elämisen jälkiä kuin esimerkiksi laminaattiin. 






Luonnonkivilaatta


Me valittiin eteiseen 30x60 graniittilaatta. Meillä oli tuhottomat hankaluudet eteisen laatan valinnassa. Kierrettiin kaikki mahdollisesti laattakaupat ja löydettiin yksi kiva laatta, mutta sitä ei sitten yllättäen ollutkaan enää saatavilla.

Taisi olla niin, että Niko ehdotti graniittilaattaa. Siinä vaiheessa oltiin tietysti jo päätetty panostaa parkettiin ja olin hiukan kauhuissani jo toisesta "panosta"-kategoriaan kuuluvasta lattiamateriaalista.






Otin järjen käteen ja laskelmoin, että meidän reilun 10 neliön eteisen lattiamateriaalivalinnoilla voimme säästää tai hävitä muutamia satasia riippuen valitsemmeko luonnonkivilaatan vai jonkin edullisemman vaihtoehdon. Tietysti joka asiassa tällaisia kompromisseja ei ole järkevää tehdä. 

Tässä tapauksessa mielestämme kannatti, sillä etuovesta tulee asteltua sisään jokaikinen päivä, joten lattian tulee miellyttää silmää ja etenkin olla kulutusta kestävä! 


PIHISTÄ:


Lattialaatta


Kodinhoitohuoneessa päästiin pihistämään. Valittiin edullinen, tarjouksessa ollut 30x30 laatta. Kodinhoitohuone on 14 neliötä, joten siinäkin olisi muutamalla satasella saanut paljon arvokkaamman lattian, mutta johonkin piti vetää raja. Eikä kodinhoitohuoneen lattia ole yhtä kovalla rasituksella kuin eteisen lattia. Lisäksi tarjouslaatta oli tosi nätti, niin miksipä ei!






Yhteenvetona voisin ajatella kirjoittaneeni itseni syvälle suohon perustelujeni kanssa. Mutta eikö se niin ole, että oma koti rakennetaan itseä ja omaa tulevaisuuden viihtymistä varten? Mun mielestä isojen ja paljon käytössä olevien tilojen lattiamateriaaleihin on järkevää panostaa.

Voisin vielä tähän loppuun kertoa hauskan jutun mun lapsuudesta. Vanhempani rakensivat meille mökkiä vanhasta hirsirungosta. Sain itse päättää ja ostaa omilla säästöilläni lattiamateriaalin mun omaan huoneeseen. En yhtään muista monta markkaa mulla oli säästössä, mutta jotenkin onnistuin ostamaan oman lattiamateriaalin (ehkä mua huijatiin jotenkin :D)...

No kuitenkin, halusin ehdottomasti silloin laminaatin. Punertavan sellaisen. Musta tuli siis onnellinen laminaattilattian omistaja. Alakouluikäisenä oli mahtavaa, kun sain tiputella tavaroita rauhassa lattialle ilman naarmujen tulemisen pelkoa! Pian kuitenkin tajusin, että lattia oli ihan tavattoman kylmä... Olihan mua varoiteltu kylmyydestä, kun yläkerrassa ei ollut lattialämmitystä. Omapäisenä en tietysti ollut ottanut asiaa kuuleviin korviini.

Siitä lähtien olen ollut puulattian kannattaja ja sillä linjalla jatketaan!



maanantai 26. maaliskuuta 2018

Sopivan lämmitysjärjestelmän löytäminen hirsitaloon vol 2


Kirjoitin syyskuussa 2016 täsmälleen samalla otsikolla, täsmälleen samasta asiasta. Syy, miksi päätin tehdä vol 2 tekstin, on erilaisen näkökulman antaminen. Tämän vuoksi avasin muutamia mielestäni tärkeitä käsitteitä koskien hirsitalon energiatehokkuutta aiemmassa tekstissä.

Alkuperäinen teksti hirsitaloon sopivasta lämmitysjärjestelmästä on ollut luetuimpien tekstien joukossa ja halusin uudistaa sen vastaamaan tämän hetken ajatustani sopivasta lämmitysjärjestelmästä hirsitaloon. Alkuperäisessä kirjoituksessa pohdin lämmitysjärjestelmän valintaa lähinnä oman projektimme kannalta. Nyt pyrin katsomaan aihetta hiukan laajemmin.

Hirsitalo ei poikkea juurikaan ns.perustalosta lämmitysjärjestelmän osalta. Lähinnä talon neliöt ja kuutiot asettavat tiettyjä vaatimuksia sille, mikä lämmitysjärjestelmä kannattaa valita. Suurin osa uusista hirsiomakotitaloista tehdään vesikiertoisella lattialämmityksellä, ja nämä seuraavat lämmitysjärjestelmät sopivat yhteen sen kanssa.




Maalämpö

  • Ottaa lämmön maasta. 
  • Lähes ylivoimaisesti suosituin lämmitysjärjestelmä uusissa omakotitaloissa. Kuitenkin verrattaen arvokas hankintahinta, etenkin jos joudutaan poraamaan yksi tai kaksi lämpökaivoa.
  • Se on edullinen ylläpitää (ellei kompressori poksahda), kuluttaa vähän sähköä ja tuo talolle lisäarvoa. 
  • Itse harkitsisin maalämpöä isoihin taloihin, joissa ei ole tulisijaa tai sen käyttö on hyvin vähäistä. Runsas tulisijan lämmittäminen tavallaan pidentää maalämmön takaisinmaksuaikaa.  

Ilma-vesilämpöpumppu (VILP)

  • Ottaa lämmön ilmasta. Ei ole näinollen yhtä tehokas kuin maalämpö, etenkään kovilla pakkasilla. Hankintahinnaltaan VILP on puolestaan reilusti maalämpöä edullisempi. 
  • Valitsimme ilma-vesilämpöpumpun omaan kotiimme edullisen hankintahinnan ja kohtuullisen sähkönkulutuksen vuoksi. Paukkupakkasilla leivinuuni kompensoi mukavasti isompaa sähkönkulutusta.
  • MIINUSPUOLI: ulkoyksikkö on varsin äänekäs, joten sen sijoitteluun ulkoseinällä on syytä kiinnittää erityistä huomiota

Poistoilmalämpöpumppu (PILP)

  • Ottaa talteen lämpimästä sisäilmasta energian lämmitykseen ennen ilman ulospuhallusta
  • Fiksu hankintahinta
  • Ei tarvitse erillistä ulkoyksikköä (ei siis äänekästä pömpeliä pihalle, yksikkö tulee tässä tapauksessa tekniseen tilaan :D)
  • Et tarvitse erikseen ilmastointikonetta!


Aiempaan lämmitysjärjestelmä-tekstiini verraten olen siis tutustunut hiukan enemmän poistoilmalämpöpumppuun ja sen edut ovat kyllä vakuuttavat. Voisin harkita sitä seuraavaan taloon  tulevaisuutta ajatellen... 

Kun puhutaan uudisrakentamisesta on mielestäni tärkeää suhtautua innovatiivisesti etenkin lämmitysjärjestelmän osalta. Meille tuli hybridilämminvesivaraaja, koska aiomme jossain vaiheessa liittää aurinkokeräimet osaksi lämmitysjärjestelmää. Niiden avulla saa lämmitettyä kesäisin käyttöveden ja ne toimivat muuten lämmitysjärjestelmän lisänä. 

Hirsitalon lämmitysjärjestelmän valinnassa mielestäni on tärkein keskittyä talon kokoon: neliöihin, tilavuuteen, asuinpaikkakuntaan sekä käyttötottumuksiin. Jos on iso talo eikä aio lämmittää takkaa talvisin ja tykkää löträtä suihkussa, on varmasti fiksuin valita maalämpö. 

Jos taas nauttii takan loimutuksesta, eikä erityisesti tuhlaa vettä, niin vesi-ilmalämpöpumppu on hyvä valinta. Poistoilmalämpöpumppu haastaa tulevaisuudessa maalämmön, joten siihen kannattanee tutustua jos joutuu pohtimaan pientalon lämmitysjärjestelmää. 




Lattialämmitysputkia ennen valua


sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Hirsitalon energiatehokkuuden kulmakivet

Aloin kirjoittamaan vol. 2 tekstiä sopivan lämmitysjärjestelmän löytämisestä hirsitaloon. Tajusin kuitenkin pian tekstin rönsyilevän aivan liikaa. Halusin kertoa U-arvoista, hirren lämmönvaraamiskyvystä sekä hirsitalon tiiveydestä ennenkuin paneudun lämmitysjärjestelmiin. Näin ollen ei auttanut kuin pureutua ensin edellä mainittuihin asioihin, jotta perusajatus tulee selvitettyä.

Tässä tekstissä keskitytään hirsitalon energiatehokkuuden perusajatukseen. Tämä toiminee pohjustuksena seuraavaksi tekemälleni lämmitysjärjestelmä-tekstille.

MIKÄ ON U-ARVO?

  • lämmönläpäisykerroin, millä kuvataan rakennuksen eri rakennusosien lämmönerityskykyä. Näin ollen mitä pienempään U-arvoon päästään, sen parempi lämmöneristys. 

Hirsiseinän (massiivipuurakenteen) vertailulaskennan U-arvo on 0,4. Muille ulkoseinämateriaaleille 0,17. Laskennallisesti voidaan todeta hirren lämmönläpäisykertoimen olevan korkeampi kuin muiden ulkoseinärakenteiden. Hirren laskennallisesti heikompaa U-arvon kompensoidaan yläpohjan eristepaksuudella (500mm).


! Laskenta ei kuitenkaan osaa huomioida hirren lämmönvaraamiskykyä !






Vuonna 2014 toteutetussa hirsitalojen energiankulutusta käsittelevässä opinnäytetyössä todetaan, että siinä tutkittujen kohteiden ostoenergiankulutus oli lähes 30 % alle laskennallisen kulutuksen. 84% kohteista alitti laskennallisen kulutuksen lähes 40 %, kun tulisijan käyttöä ei otettu huomioon. 

Mielestäni laskennallisen ja todellisen energiankulutuksen ero on hurjan suuri.


MIKÄ MERKITYS ILMATIIVEYDELLÄ ON HIRSITALOSSA?

  • Suuri merkitys. Se vaikuttaa suoraan rakennuksen energiankulutukseen.
  • Se kertoo myös rakentamisen laadusta: mitä paremmin tehty, sen parempi ilmatiiveys. 
  • Ilmatiiviissä talossa rakenteet toimivat oikein kosteuden kannalta

Moni hirsitalo pääsee mittauksien perusteella erittäin tiiviin talon lukemiin. Jos tiiveyttä ei todeta mittaamalla, sen oletusarvo on 4,0 1/h. Ilmatiiveysluku kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vuotaa rakenteiden läpi tunnissa.

Meidän hirsitalon ilmanvuotoluku oli 1,1. Tein tiiveysmittauksesta aikanaa oman tekstinkin. Harmitti vietävästi, kun mittauksen jälkeen löydettiin sähköporausreikiä, mistä oli suora yhteys ulos... Ilman tätä meilläkin olisi varmaan papereissa alle 1 lukema. Todellisuudessa tuolla nyt ei ole juurikaan merkitystä, koska puhutaan kuitenkin tiiviistä talosta.


Tiivis ristinurkka



Hirsitalon on mahdollista päästä ilmatiiveydessä passiivitalon luokkaan (0,6). Yleisesti ottaen energiatehokkaan talon ilmatiiveys tulisi olla 1,0 tai alempi. Näin saavutetaan noin 20 % energiansäästö, jos verrataan ilmatiiveyden perusarvoon 4,0.

Monesti sotketaan ilmatiiveys ja hirsirakenteen hengittäminen. Hirsirakenne hengittää, mutta hengittämisen ei ole tarkoitus tapahtua epätiiveiden saumojen läpi :)



Tiivis jiirinurkka


Monessa uudistalossa ilmanvuotoluku on 2,0-4,0. Vanhoissa taloissa luku vaihtelee paljon 4,0-16,0 välillä. Tämä antaa hyvää vertailupohjaa ilmatiiveysarvoihin.

Hirsitalon energiatehokkuuteen vaikuttaa toki moni muukin asia, mutta nämä ovat mielestäni tärkeimmät asiat ja edellä mainituista liikkuu myös eniten mutu-tietoa.

Kuten jo lupasin, seuraavassa tekstissä päästään sopivan lämmitysjärjestelmän löytämiseen, hirsitalossa!

Tekstin faktoja en ole keksinyt omasta päästäni, joten tässä käyttämiäni lähteitä.
Energiatehokas koti
2018 muuttuneet rakentamismääräykset


keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

RAKSA-viikonlopun kooste


Viikonloppu hujahti RAKSA-messuilla Lahdessa. Rakentamisen suunnitteluvaiheessa usein messut on se tapahtuma, missä tullaan juttelemaan talovalmistajien kanssa ja haetaan sitä fiilistä, mikä erilaisista talotoimittajista ja myyjistä välittyy. Näin oli varmasti myös viime viikonlopun messuilla.


Kuvassa mun kanssa kollega Tom Laaksonen Porvoosta. 



Viikonloput tuntuu aina menevän hirveän nopeasti. Mutta messuviikonloput ne vasta kiitäen meneekin! Pakko kai se on myöntää, että bucket list jäi vähän vajaaksi. Tärkein tuli kuitenkin saavutettua.

Tapasin paljon mukavia, innostuneita, tulevia hirsirakentajia. Lisäksi sain kuulla, että joukossa oli myös blogin lukijoita :) Tämä lämmitti mieltä eritysesti jopa kylmässä messuhallissa...

Bucket listiin palatakseni... Nautin joka päivä aivan loistavaa lounasta Lahden messukeskuksen ravintolassa :) Siellä tehdään ruoat itse ja sen kyllä maistoi.. Nam!

Viuhuva Vasaramies-smoothie jäi maistamatta :/ Tuli ehkä lounastettua liiakseen niin ei enää jaksanut etsiä smoothiepaikkaa... Kävikö joku teistä maistamassa sitä? Jos ei ollut hyvää niin ei tarvitse sitten harmitella enää :D

Savi- ja kalkkimaalin tekeminen jäi kokematta, mutta kävin tietysti moikkaamassa Ilkkaa ja Lauria Suomen Luonnonmaalien pisteellä.




Tein myös upeita löytöjä liittyen sisustukseen ja rentoutumiseen, luonnollisten periaatteiden mukaisesti. Niistä lisää hieman myöhemmin...




Suuri kiitos RAKSA 2018 ja kaikki siellä käyneet. On mukava päästä osalliseksi teidän projekteihin. Innolla kevättä kohti!

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Pelkistettyä olohuoneen sisustamista

Kerroin vähän aikaa sitten, että meillä ”nautitaan” vielä vanhojen huonekalujen tunnelmasta. Olohuoneen ja itseasiassa koko talon sisustaminen ei ole innostanut meitä lainkaan. Viikonloppuna saimme kuitenkin yllättävän inspiraation ja rupesimme sisustuspuuhiin.

Saatiin lähipiiristä yksi ylimääräinen harmaa divaanisohva. Uusi harmaa divaani ja vanha ruskea divaani sopivat hyvin yhteen! Niimpä roudattiin iäisyyden vanha sininen sohva pois näköpiiristä (yhteen makuuhuoneeseen) ja aloitettiin uuden järjestyksen hahmottaminen.


Ikean vanhasta sohvapöydästä saa yllättävän kivan, kun sujauttaa lasin alle kangaskartan!


Oltiin haluttu alusta alkaen, että olohuoneen toiselta sohvalta voisi katsella kaunista maisemaa. Aiemmin se ei ollut onnistunu vanhan sohvan kätisyyden vuoksi. Tajuttiin tuossa touhuamisen tiimellyksessä, että ruskean sohvan kätisyyden saa vaihdettua!




No sitten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja sohvan purkuun! Nikkaroitiin sohvan kätisyys toisinpäin ja voilà meillä oli täydellinen näkymä sohvalta katsellessa.

Tavaroita siirrellessä tuli mieleen, että meillähän on hirsipalkissa koukut riippumatolle. Riippumatto on ollut jo pidempään piilossa jostain syystä... Kaivettiin se esille ja ripustettiin oikealle paikalle. Rakastan riippumatossa loikoilua ja nyt sen ollessa omalla paikallaan, tulee varmasti kömmittyä siihen vähän useammin.




Pakko kertoa vähän tuon surkealta näyttävän riippumaton taustoja. Ostettiin se Kambodzasta joitain vuosia sitten. Majoituttiin yhdessä bungalovissa, minkä terassille oli ripustettu juurikin samanlainen riippumatto. Kysyttiin paikan pitäjiltä, mistä löytäisimme samanlaisen riippumaton.

Suunnistimme paikalliselle markkinapaikalle, jättimäiseen halliin, missä myytiin käytännössä KAIKKEA:kalaa,vaatteita, vihanneksia, työkaluja... Haju oli välillä niin vastenmielinen, että teki mieli ottaa jalat alle ja juosta karkuun.

Ei auttanut lähteä pois ennenkuin riippumatot löytyisivät. Ja niinhän ne löytyivät lopulta! Hinta ei huimannut päätä (kuumuus kylläkin) ja napattiin riippumatot matkaan.

En ole aiemmin löytänyt noin mukavia riippumattoja. Niissä voi makoilla vaikka poikittain :)

Te, jotka olette seuranneet blogia pidempään, tiedätte varmasti etten ole maailman innokkain sisustaja enkä varsinkaan shoppailija. Tykkään ihan älyttömästi tehdä järkeviä ja edullisia sisustusratkaisuja (ehkä tuossa on syy, miksei meillä olekaan panostettu vielä sisustamiseen :D). Riippumatto on yksi niistä. Armeijan ylijäämä, iso, vanha puulaatikko on toinen.




Ja nämä kaksi kissaa taitavat olla se kolmas edullinen sisustuslöytö :D





Aiheeseen liittyviä juttuja

maanantai 26. helmikuuta 2018

Näin saat rakentaa hirsitalon kaava-alueelle

Hirsitalo on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti. Viime vuonna joka viides rakennettu talo oli hirsitalo. Katseet on siis käännetty vankasti terveellisen sisäilman ja hengittävän rakenteen suuntaan. Tänä vuonna ennustetaan joka neljännestä omakotitalosta hirsitaloa. 

Valitettavan usein törmätään kuitenkin puheisiin, joiden mukaan hirsitaloa ei saa rakentaa kaava-alueelle tiukkojen säännösten vuoksi. Oletko itse kuullut vastaavaa?




On totta, että joissain kaupungeissa vedetään hyvin tiukkaa linjaa hirsitalojen kanssa. Mutta onneksi on olemassa tapoja muokata hirsitalosta sellainen, että sen saa rakentaa myös kaava-alueelle. Seuraavaksi kerron, mihin asiohin täytyy kiinnittää huomiota kaupunkialueelle rakentaessa.


  • Nurkkaratkaisu. Perinteinen ristinurkka ei saa usein vihreää valoa kaupungin rakennusvalvonnasta. Perinteisestä ristinurkasta typistetty versio, nurkkalaudoitettu citynurkka on sopinut usein myös kaava-alueelle. Jiirinurkka on kaikkein modernein ja pelkistetyin ratkaisu. Siinä hirsikerrat kulkevat samassa linjassa viereisillä seinillä, eikä nurkkaan tule ylitystä.



Jiirinurkka ulkopuolelta

Jiirinurkka sisäpuolelta



  • Hirren korkeus. Rakennusvalvonnasta saatetaan todeta, ettei kaava-alueelle saa rakentaa hirsitalon näköistä taloa. Hirsitalon katsotaan tällöin erottuvan liikaa muista taloista.

Ratkaisuksi edellä mainittuun ongelmaan on tehdä hirsitalosta paneelitalon näköinen ulkopuolelta! Näin tehtiin esimerkiksi Kajaanissa. Hirteen ajetaan ylimääräinen ura ulkopuolelle, jolloin se saadaan näyttämään paneelitalolta.


220 mm korkean hirren keskelle on ajettu ura

Näillä tavoilla hirsitalo saadaan sopimaan täydellisesti myös kaupunkiympäristöön, kuitenkaan tinkimättä hirsitalon ominaisuuksista. Toki kaava-alueen muut määräykset täytyy ottaa huomioon, kuten värit, kattokaltevuudet yms.






keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Kaksivuotissynttärit

Hetki sitten tuli vuosi täyteen hirsitaloelämää. Tänään tulee kaksi vuotta täyteen blogielämää! Ihan absurdia ajatella, että kaksi vuotta sitten olin varmaan hermorohduksen partaalla miettiessäni blogin perustamista.


Talon paikka vähän alle kaksi vuotta sitten


Olin lukenut paljon raksablogeja ja jotenkin tuntui, että omastakin rakennusprojektista piti saada tehtyä oma tarina. Olin sekä innoissani että kauhuissani alkavasta hartiapankkirakentamisesta ja toisaalta oletin/tiesin blogin kirjoittamisen olevan jollain tapaa terapeuttista.

Niinkuin se loppupeleissä olikin. Oli mukava tarinoida esimerkiksi kotimatkalla. Me asuttiin raksa-aikana noin puolentunnin matkan päässä. Usein, kun oltiin yhdellä autolla liikkeellä niin minä kirjoittelin matkalla blogitekstejä ja mieheni, Niko, ajoi kotiin. Sain mukavasti käsiteltyä päivän saavutukset ja saavuttamattomuudet. On ollut jopa huvittavaa lukea noita vanhoja tekstejä!

Vuosi sitten kerroin, että blogista ja sen kirjoittamisesta on tullut mulle tosi tärkeä juttu. Jokaisessa asiassa on kuitenkin varjopuolessa, ja on niitä huonoja juttuja osunut minunkin kohdalle. Onneksi palaute on pääosin positiivista ja asiallista.



Talo syyskuussa 2016


Jossain vaiheessa jopa harkitsin blogin lopettamista... Onneksi en päätynyt siihen lopputulokseen! Tässä on hyvä todeta, että lähes asiassa kuin asiassa aika kultaa muistot. Ja aika kulkee kuin siivillä!

Kiitos vielä teille siellä ruudun toisella puolen, ilman teitä tämä kirjoittelu olisi tosiaan kuin päiväkirjan pitämistä. Vaihdoin muuten vähän blogin värimaailmaa, onko parempi lukea uudistettua versiota?



Talo lokakuussa 2016


Nyt olen kyllä tarmoa täynnä kirjoittelemaan meidän hirsitaloelämästä, autotallin rakentamisesta, pihojen teosta ja tietysti hirsirakentamisesta ylipäätään!


Talo tänään

maanantai 19. helmikuuta 2018

Hirsi - ikiaikainen, jättisuosittu rakennusmateriaali

Aamulehti on kirjoittanut jo vähän aikaa sitten osuvan artikkelin hirsirakentamisen suosion kasvusta."Jotain on korvien välissä tapahtunut", kerrotaan artikkelin otsikossa. Minua kiinnostaisi tietää lähinnä, mitä siellä on oikein tapahtunut? 

Hirsitalojen suosio on kasvanut lähivuosina ja tänä vuonna jo neljännes uusista omakotitaloista tehdään hirrestä. Hirttä kuvaillaan ikiaikaiseksi rakennusmateriaaliksi ja onhan vanhimmat hirsirakennukset jopa 500 vuoden takaa.




Olemme kukin tahoillamme havahtuneet jatkuvasti kasvaviin sisäilmaongelmiin. On enemmän kuin ymmärrettävää, että uusista taloista halutaan tiiviitä ja energiatehokkaita, minkä vuoksi moni on päätynyt esimerkiksi passiivitaloon. 

Edellä mainitusta asioista ei onneksi tarvitse tinkiä hirsitalonkaan kohdalla! Muun muassa lamellitekniikkaa ja tarkkaa jyrsintää hyödyntäen nykyajan hirsitaloista saadaan erittäin tiiviitä. Lisäksi hirsi on todellisuudessa paljon energiatehokkaampi materiaali kuin laskennallisesti (tämä on todettu 2014 valmistuneessa opinnäytetyössä). On hyvä muistaa, että hirsi on puuta ja puu tietysti varaa lämpöä!

Aamulehdessä todetaan rauhallisesti: "Jos haluaa terveellisen talon, niin kannattaa ostaa hirsitalo". Yksinkertaista, eikö vain..? Yksinkertaisuus on valttia näissä asioissa: hirren kosteudensietokyky on omaa luokkaansa.

Artikkelissa otettiin mielestäni hyvin kantaa myös hirsitaloteollisuuden vaikutuksesta suomalaisten työllisyyteen. Hirsitehtaat sijaitsevat Suomessa ja myös puutavara tulee Suomen metsistä. Hirsitalo on näin ollen myös ekologinen valinta.




Vaikkakin Aamulehden tekstin otsikko on hiukan mystinen: Sisäilmanongelmien pelko teki ikiaikaisesta rakennusmateriaalista yhtäkkiä jättisuositun - "Jotain on korvien välissä tapahtunut", on teksti sisällöltään rehellistä ja läpinäkyvää. Tuollaisten tekstien lukeminen saa hymyn huulille ja tuo kallisarvoista tietoa useille ihmisille.

Itse ajattelen, että korvien välissä on varmasti tapahtunut havahtumista eri rakentamistapojen vaikutuksiin. Kasvavassa määrin ollaan myös kiinnostuneita omasta ja perheen hyvinvoinnista, etenkin kotona. Oikein mukavaa ja mietteliästä päivää kaikille!


lauantai 3. helmikuuta 2018

Ensimmäinen vuosi hirsitalossa

Siitä päivästä, kun vihdoin saimme oman hirsitalon muuttovalmiiksi, on kulunut tasan vuosi! Facebook muistutti minua vuosi sitten tehdystä julkaisusta muuttopäivältä. Jokainen tietää sen tunteen, kun pääsee muuttamaan uuteen kotiin. Oli se sitten vuokra- tai omakoti. Uuteen kotiin muuttaminen on varmasti monelle muullekin iso ja tunteikas juttu. Ajattelin avata vähän ajatuksia ja tehdä vähän kuvapäivitystä, millaiselta meillä nyt näyttää (olohuoneen ja eteisen osalta)! 




Vaikka ollaan asusteltu talossa jo aika pitkään, on kodin sisustaminen vielä auttamattomasti vaiheessa. Meillä on autotallin ja pihan teko kesken, joten emme ole vielä oikein päässyt sisustuspuolen kimppuun. Hiljaa hyvä tulee, eikö vain? 




Heti ulko-oven avattua näkymä aukeaa kohti avaraa olohuonetta. Valo oikein tulvii sisään ikkunoista jopa pilvisellä säällä. Vaalea, luonnollisen sävyinen hirsi sopii ehdottomasti meidän tyyliin ja tänne metsämaisemaan.  





Eteisen vaaleampi graniittilaatta luo mukavaa kontrastia olohuoneen tummaan tammiparkettiin. Seinien lämmin harmaa puolestaan toimii mielestäni tasapainottavana ja yhdistävänä värinä.

Meillä oli alunperin tarkoitus laittaa eteiseen iso kaapisto, mihin voi laittaa takit ja muut ulkoiluvaatteet. Tulimme kuitenkin siihen päätökseen, ettemme tarvitse kaapistoa ainakaan nyt mihinkään. Iso vaatehuone eteisessä ajaa hyvin kaapiston asiaa. Siellä on hyvin säilytystilaa ulkovaatteille. On meillä toki yksi naulakko eteisessä, ettei tarvitse aina rampata vaatehuoneessa.

Me saatiin Nikon suvun vanha lipasto samalla, kun muutettiin tänne. Se on löytänyt paikkansa eteiseen sijaistamaan kaapistoa. Siihen kertyy helposti turhaa romua, mutta koen kuitenkin sen olevan tarpeellinen tuossa. Eteisessä on hyvä olla taso, mihin voi laskea tavaroita käsistään.




Olemme vielä toistaiseksi nauttinut olohuoneen väljästä ja vanhojen huonekalujen tunnelmasta. Onneksi maisema ja talo itsessään on sen verran mukava, ettei olohuoneen sisustuksella ole niin merkitystä :D