torstai 3. toukokuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat OSA III: Terveellinen koti

Tekstisarjassa on päästy jo kolmanteen osaan. Tässä osassa perehdytään terveelliseen kotiin ja sen vaatimuksiin.

Reilu kolme vuotta sitten päätettiin rakentaa meille unelmien oma koti. Valittiin hirsitalo ja sillä tiellä mennään, tyytyväisesti. En väitä, että hirsirakentaminen on ainoa tapa rakentaa terveellinen talo. Olen kuitenkin sitä mieltä, että se on varma ja yksinkertainen tapa rakentaa terveellinen koti.

Itse rakensimme Peura hirsitalon ja siitä vakuuttuneena pääsin myös mukaan Peuran tiimiin talon valmistumisen jälkeen.

Ulkovuori


Peuran hirsi on pääosin kuusipuuta. Kuusi on kosteudenkestävyydeltään ylivoimainen materiaali. Sen solukko sulkeutuu kuivuessaan. Kuusen solukko on pintapuusta sydänpuuhun samanlaista ja vastaa vedenläpäisevyydellään männyn sydänpuuta.

Kuusen oksat ovat verrattaen pieniä, joten halkeilu on vähäistä. Edellä mainittujen ominaisuuksien vuoksi kuusta käytetään paljon julkisivuverhousmateriaalina. Koska kuusi kestää hyvin kosteutta, se on turvallinen valinta oman kodin ulkoseiniin!




Tämän hirsitalon ilmanvuotoluku on 0,5



Tiiveys


Se, että kuusipuu sietää hyvin kosteutta, ei tarkoita missään nimessä sitä, että seinärakenteeseen pitäisi joutua kosteutta! Kaikessa turvallisessa rakentamisessa, myös hirsirakentamisessa, tiiviisti rakenettu talo on kaiken lähtökohta. Tiiviisti rakennetussa talossa kosteutta ei pääse rakenteiden väliin.

Hirren muodolla, profiililla, on myös oma vaikutuksensa talon tiiveyteen ja laatuun. Peuran hirressä ei ole yläpuolista uraa, vaan hirren yläpinta on kaareva ( 1 ). Näin kosteus ei pääse hirren keskelle, kuten allasmaisissa ratkaisuissa saattaa käydä.

Kosteusteknisenä etuna toimii myös testattu ja mallisuojattu kapillaarikatko (3 ).




Hirren pontti on kiilava ( 2) ja hirren pohjassa olevat puiset "tiivistepiikit" varmistavat, että eristenauha painuu tiiviisti paikalleen ( 5 ).

Peuran hirressä tiiveys varmistetaan pitkältä matkalta, verrattuna esimerkiksi monen valmistajan käyttämiin kapeisiin tiivisteisiin.


                                                         




Lamellitekniikka tuo sydänpuun hirren ulkopintaan ( 7 ). Joten lamellihirren vääntyileminen on minimaalista ja lamellitekniikan ansiosta hirren painuminen on vähäistä.


Hengittävyys


Hirsi on materiaalina ihan omaa luokkaansa. Hirsi on hygroskooppinen materiaali, se tasaa kosteuseroja eli hengittää. Oikeaoppisesti rakennettu hirsitalo hengittää ja on myös tiivis. Lisäksi hirsi varaa lämpöä.

Hirsitalossa asuva on kuusi kertaa todennäköisemmin tyytyväinen kotinsa sisäilman laatuun kuin kivitalossa asuvat. Lisäksi hirsitalojen asukkailla on parempi yleinen terveydentila kuin muissa taloissa asuvilla.



Lamellihirren liima


Terveellisestä kodista puhuttaessa keskustelu johtaa yleensä aina lamellihirsissä käytettäviin liimoihin. Sana "liima" saa usein aikaan ahdistusta. Moni on huolissaan formaldehydistä ja haitallisista kaasuista.

Voin todeta Peura hirsitalojen osalta, että meillä on käytössä formaldehydivapaa, PU-liima. Liima on tarkoin valittu ja se säilyttää hirren luonnollisen hengittävyyden. PU-liima kuuluu M1 päästöluokkaan ja on näin ollen vähäpäästöinen ja turvallinen valinta.

Moni homeelle altistunut on erityisesti pohtinut lamellihirren liiman vaikutusta. En ole kuullut keneltäkään altistuneelta, että PU-liimalla liimattu lamellihirsi olisi aiheuttanut mitään ongelmia.

Edellisessä tekstissä kerrottiin mun pikkusiskon tarinaa homealtistuksesta. Hän on oleskellut meidän talossa aika paljon ilman mitään oireita! Tulen seuraavissa teksteissä avaamaan myös muita asioita, mitä on hyvä huomioda, kun suunnittelee uutta kotia homealtistuksen jälkeen.



Muita mielenkiintoisia tekstejä:



Käyttämiäni lähteitä:

Miksi Peura?

Hirsikoti: hyvä sisäilma ja kosteustekninen turvallisuus

Asumisterveys ja -tyytyväisyys hirsitalossa

Hirsitalojen sisäilma hellii asukkaita

Hirsikoti: Hirsirakentamisen perusteet

Hirsirakentaminen ja ekologisuus

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat OSA II: Kun nuori sairastuu

Tämä kirjotus on mulle ja mun perheelle hyvin henkilökohtainen. Tulemme kertomaan yhdessä pikkusiskoni Heidin, 15 vuotta, kanssa hänen kohdalleen sattuneesta homekoulusta. Tarina kertoo, miten homeelle ja huonolle sisäilmalle altistuminen vaikuttaa koko elämään: tärkeimpänä terveyteen, mutta myös sosiaalisiin suhteisiin. Teksti etenee haastattelumaisesti kysymysten avulla.

Ensimmäinen osa tätä tekstisarjaa johdatteli teidät aiheeseen ja nyt tulee kokemusta nuoren ihmisen elämästä.








Milloin oireilu alkoi?


            "Ensimmäiset selkeät oireet tulivat, kun en pystynyt kolmannella luokalla olemaan puukäsityön tunneilla, koska pöly sai aikaan hengenahdistusta. Olin tosi paljon kipeänä ja kärsin päivittäisestä kurkkukivusta etenkin liikkuessa. Päivittäiset päänsäryt tulivat pian mukaan kuvioihin. Silmistä katkeili verisuonia. Olo oli jatkuvasti väsynyt ja vetämätön.

Eritysen ikävältä tuntui, kun opettajat suhtautuivat oireisiin epäilevästi ja jopa syyttävästi. Jouduin tekemään paljon tehtäviä käytävällä, koska en pystynyt olemaan luokkahuoneessa. Muistan, kun yksi opettaja alkoi epäilemään, että päässäni tai näössäni olisi vikaa ja alkoi tekemään minulle näkötestiä, kesken oppitunnin. Opettaja ei ollut edes oma opettajani.

Jouduin olemaan muutaman kolmen kuukauden pätkän kotona sekä ala- että yläkoulussa, kun en pystynyt menemään enää kouluun. Moni koulukaveri alkoi jo epäilemään, että sluibailen vain kotona. Erityisen hankalaa oli, kun olin ikäänkuin "sairaslomalla" koulusta, koska sain oireita koulussa ollessani. Tietysti sairasloman takia en voinut nähdä kavereitanikaan tavallisesti. Koin syrjäytyneeni samalla.

Olen asunut koko elämäni samassa paikassa, mutta jouduin vaihtamaan koulua viisi kertaa ala- ja yläkoulun aikana. Alakoulussa jouduimme evakkoon vanhaan kyläkouluun, koska moni oireili kyseisessä alakoulussa. Muut koulun vaihdokset jouduin tekemään yksin, koska en voinut olla oireitta missään näistä kouluista."



Miten terveydenhuolto toimii ja tukee home- ja sisäilmaongelmien kanssa kamppailevia?


             "Kärsin neljä vuotta tietämättäni keuhkoputken tulehduksesta. Kävin jatkuvasti lääkärissä eri tutkimuksissa ja minusta otettiin jo alakouluiässä keuhkoröntgenkuva. Neljä vuotta kuvan ottamisen jälkeen yksi lääkäri teki löydöksen keuhkoistani. Kukaan useista minua hoitaineista lääkäreistä ei ollut huomannut tätä asiaa. Sain todella vahvan antibioottikuurin tulehduksen taltuttamiseksi. Muistan vieläkin hyvin kuinka kauheat kivut tuo kuuri sai aikaan.

Yläkoulun alussa pääsin vihdoin yksityisen lääkärin vastaanotolle, joka oli erityisen perehtynyt homeasioihin. Minulla todettiin homesairaus, monikemikaaliyliherkkyys ja aivosumu.

Koin valtavan helpotuksen, kun sain vihdoin diagnoosin oireisiini. Tuntui, että kerrankin joku ammattilainen ymmärtää minun oireitani! Tätä ennen oli jo suositeltu muun muassa paniikkihäiriölääkitystä hankalien oireiden vuoksi. Onneksi äitini ei hyväksynyt sitä selitystä, vaan vaati parempia tutkimuksia. Moni samassa koulussa opiskelleesta on saanut myös oireita homealtistuksesta. Usealla on todettu jopa masennusta."











Miten Heidillä menee nyt?


             "Yläkoulu on päättymässä. Julkisissa kulkuvälineissä liikkuminen on toisinaan muun muassa kemikaalihajujen vuoksi hankalaa, esimerkiksi voimakkaat tuoksut saavat minut voimaan huonosti. Saan todella helposti päänsäryn ja silmäoireita jos menen tilaan, missä on hometta tai huono sisäilma.

Jouduin käydä tutustumassa toisen asteen kouluun, mihin haen, saadakseni selville pystynkö oleskelemaan kyseisessä koulussa. Hakua tehdessä jouduin pohtimaan tarkasti, millaisessa koulussa suvaitaan poissaoloja paremmin. On sanomattakin selvää, että minulle tulee päiviä jolloin en kertakaikkiaan pääse kouluun homealtistuksen vuoksi.

Tulevaisuus jännittää. Missä ammatissa pystyn työskentelemään? Mistä löydän itselleni terveen asunnon esimerkiksi opiskeluaikana?

Olen kuitenkin erittäin onnellinen juuri nyt, kun oireilleni on löytynyt todistettu selvyys. Nyt täytyy vaan sopeutua elämään niin, että homealtistus näyttelee siinä omaa osaansa. Olen löytänyt taas oman positiivisuuteni, mikä oli pitkään kateissa sairastelun myötä. Odotan innolla tulevaa kesää ja hyviä skeittauskelejä."

Heidin vinkit etenkin muille homealtistusta epäileville nuorille



  • Jos kärsit epämääräisistä oireista esim. kouluaikana, vaadi, että koulusi tutkitaan
  •  Hanki asiantuntijalääkärin lausunto. Älä tuhlaa montaa vuotta sellaisen asiantuntijatahon kanssa, jolla ei ole kokemusta homeongelmista
  • Pidä ainakin yksi luottohenkilö, joka uskoo mitä kerrot kokemuksistasi. Tulet törmäämään siihen, ettei tuntemuksiasi pidetä todellisina

Luitko jo tekstisarjan ensimmäisen osan Home- ja sisäilmaongelmat Suomessa?

Millaisia ajatuksia tämä tarina herätti?



perjantai 20. huhtikuuta 2018

Home- ja sisäilmaongelmat Suomessa OSA I




Tunnetko jonkun sisäilmasta sairastuneen, homeelle herkistyneen tai monikemikaaliyliherkkyydestä kärsivän?

Lähes varmasti jokainen vastaa "kyllä". On aivan arkipäivää kuulla jonkun ihmisen kärsivän jostain edellämainitusta asiasta. Arviolta 800 000 ihmistä altistuu Suomessa päivittäin homeelle ja kosteusongelmille! Ihan järkyttävää, eikö?

Oletko sinä kenties yksi altistuvista?

Eduskunnan vuonna 2012 tehdyn arvion mukaan merkittäviä home- ja kosteusvaurioita esiintyy 7-10% pien- ja rivitaloissa, 12-18% kouluissa ja päiväkodeissa sekä 20-26% hoitolaitoksissa kerrosalasta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että merkittävästi vaurioituneissa pien- ja rivitaloissa asuu 221 000- 443 000 ihmistä. Merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa työskentelee 172 000- 259 000 ihmistä. Ja hoitolaitoksissa 36 000- 46 800 ihmistä. Tässä vaiheessa on tietysti hyvä muistaa, että Suomi on verrattaen pieni maa ja meitä on vain reilu viisi miljoonaa...

OAJ:n ja Turun yliopiston viime vuonna julkaistussa sisäilmatutkimuksessa tutkittiin koulutus- kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan sekä myös sisäilmaolosuhteita ja oireilua. Tutkimukseen osallistui liki 5000 henkilöä. 85 prosenttia näistä henkilöistä ilmoitti omalla työpaikallaan olevan sisäilmaongelma. Eli vain 15 prosenttia alan ihmisistä kokee työskentelevänsä terveellisessä ympäristössä.




Mistä nämä home- ja kosteusongelmat sitten johtuvat?


Tiivis rakentaminen ja kerrokselliset rakenteet, kuten villaeristetty, puurunkoinen kipsilevyseinä, mikä maalataan hengittämättömällä maalilla ovat yksi syy kasvaneisiin sisäilmaongelmiin. Näin rakenteisiin syntyy helposti ns.rakennetaskuja, joihin kosteus jää helposti nalkkiin joko rakennusaikana tai esimerkiksi remontin yhteydessä. Jos vielä ilmanvaihto on heikkoa niin mikrobit pääsevät lisääntymään otollisessa ympäristössä.

Ilmeisesti myös rakennusten lisääntyneellä desinfioinnilla on oma vaikutuksensa sisäilma-asiassa.







Suomen viileä ja vaihteleva ilmasto tuo oman vaikutuksensa ongelmien esiintymiseen. Suomi ei ole suinkaan Euroopan ainoa maa, jossa rakennuksissa esiintyy homeongelmia. Mutta Suomessa oirehtiminen on paljon korkeammalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa.


Tyypillisiä oireita huonosta sisäilmasta ja homealtistuksesta

  • hengitystieoireet ja infektiot
  • yliherkkyydet, kuten pöly, haju, kemikaali-, ruoka-aine ja sähkö
  • silmä- ja iho-oireet
  • uupuneisuus, väsymys ja sydänoireet
  • huimaus ja päänsärky
  • niveloireet
  • puutumiset
  • vatsan oireilu
  • kognitiivisen toiminnan ja muistin heikentyminen

Edellä mainitut oireet eivät tietysti aina ole merkki huonosta sisäilmasta tai homeesta, mutta niiden avulla on mahdollistaa löytää kyseisiä ongelmia. 

Tätä tekstiä kirjoittaessa tulee kyllä pahoitettua mieli monta kertaa. Miten on mahdollista, että ollaan tilanteessa, jossa niin moni suomalainen kärsii homeen ja huonon sisäilman aiheuttamista oireista. Pahimmassa tapauksessa ihmiset ovat paljon sairaslomalla, eristäytyvät, sairastavat jatkuvasti ja ennenkaikkea heidän elämänlaatunsa kärsii huomattavasti...

Seuraavassa tekstissä tulen avaamaan omaa kokemustani aiheesta. Tulen kertomaa tarinaa oman perheenjäseneni altistumisesta homeelle. Tekstissä tullaan paneutumaan syvällisesti nuoren ihmisen elämään, kun homekoulu pilaa terveyden. Ennen tekstin julkaisua onkin hyvä pohtia, osataanko meillä tarttua tällaisiin ongelmiin oikealla ja ammattimaisella otteella.






Kuulen ja luen mielelläni myös teidän kokemuksia home- ja sisäilmaongelmista. Näitä tarinoita löytyy tästä maasta varmasti runsaasti. Toivottavasti lähdette mukaan tähän keskusteluun ja saadaan aikaan informatiivinen tekstisarja!

Aion tehdä useamman postauksen home- ja sisäilmaongelmista, eri näkökulmilla ja mahdollisilla ratkaisuilla ja asioilla, jotka helpottavat kyseisten ongelmien esiintyvyyttä.  


Käyttämiäni lähteitä:


Majvik suositus

Näin moni asuu hometalossa

Miksi home on Suomessa muita maita yleisempi ongelma?

Suomessa valtava sisailmaongelma

Sisäilmatutkimus 2017

Hengitysliitto





keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Mitä autotallille kuuluu?


Havahduin tässä kevään korvalla, etten ole avannut suutani autotallin tämän hetken tilanteesta eli lähinnä siitä missä sen valmiusasteen kanssa mennään. Hankaluuksia on ollut, mutta on siellä edistystäkin tapahtunut. Käytetään tämä teksti siis autotallin rakentamisen tilannepäivitykseen!



Autotallin havainnekuva




Mehän tehtiin sikäli hiukan erikoinen ratkaisu autotallin rakentamistavan kanssa. Päätettiin lähes lennosta, että rakennetaan 100 neliön autotalli, autokatoksella, samaan sysäykseen talon kanssa. Piirrettiin paperille millainen autotalli tarvitaan ja laitettiin tilaus vetämään.

Pohdinnan alla oli, millainen hirsipaksuus olisi meidän autotalliin kaikken sopivin. Taloon valittiin hiukan paksumpi 230 mm hirsi, mutta oli selvää ettei talli tulisi yhtä paksusta hirrestä. 

Vaihtoehtoina meillä oli 
  1. Perus omakotitalon hirsi, jolloin ei tarvitse lisäeristystä. 
  2. Ohut hirsi lisäeristyksen kanssa 
  3. Runkorakenteinen autotalli hirsipaneloinnilla. 

Jokin hätiköity päätös tuli tehtyä ja valittiin talliin 88 mm hirsi ja päätettiin tehdä siihen 150mm lisäeritys. Näin tallista tulisi todella lämmin ja vähän energiaa kuluttava rakennus. Emme kuitenkaan ajatelleet, kuinka suuri homma lisäerityksen teossa olisi. Onko kenellekään käynyt samalla tavalla, että rakentamisen alkumetreillä sitä ajattelee tekevänsä kaikki mahdolliset hommat samalla ja sitten huomaakin, ettei suunnitelma ollut niin täydellinen..?

Jälkikäteen ajateltuna en enää (itseni puolesta voin ainakin puhua) valitsisi kyseistä ratkaisua. Lopputulos tulee varmasti olemaan hyvä. Siitä ei ole epäilystä. Mutta todella paljon helpommalla olisi päästy, kun olisi suosiolla tehty tallikin esim 134 tai 202 mm paksulla hirrellä, niin olisi säästynyt monelta säädöltä. Hartiapankkirakentajana tulee joskus sorruttua oman työpanoksen aliarviointiin, eli koska se on ns.ilmaista työtä niin kyllähän sitä jonkun säästön eteen tekee sitten viikkotolkulla enempi töitä... Runkorakenteinenkin talli olisi ajallisesti varmaan valmistunut nopeammin...






Lisäeristämisen takia jouduttiin tietysti laittamaan kipsilevyt seiniin (hirsi itsessään on hyvinkin paloturvallinen!!), päätettiin vielä laittaa tuplalevytys. Ja luonnollisesti autotallin kattoon tulee aina kaksinkertainen kipsilevy. Tosiaan, kun neliöitä talliin mahtuu 100 niin kaiken tämän ylimääräisen homman piipertely on ottanut oman aikansa. Aikaa siihen tulee menemään vielä tulevaisuudessakin!

Tälllä hetkellä seinät on levytetty kahteen kerrokseen. Voin kertoa, ettei ollut riemulla rajaa, kun saatiin viimeinenkin levy seinään! Jotenkin autotallin kanssa kaikki on ollut sellaista pakkopullaa, että hermoja kiristää aina jo ajatuskin sen rakentamisesta. Viime viikonloppuna saatiin kuitenkin energiasysäys ja hommaa oikeasti eteenpäin!

Yläpohjan villat puhallettiin lokakuussa ja sisäkatossa näkyy edelleen ilmansulkupaperi ja lautakoolaukset eli katon levytystä ei ole vielä aloitettu. 







Sanonta "hyvin suunnilteltu on puoliksi tehty" pitää tässä tapauksessa kutinsa. Olisi ollut enemmän kuin fiksua pohtia toteutustapaa enemmän niin meillä saattaisi olla jo valmis autotalli käytössä! Murehtimalla ei kuitenkaan saavuta mitään, ja hyvä lopputulos on kuitenkin itselleen tehdessä se kaikkein tärkein asia.







Toiveissa olisi saada autotallin sisätyöt valmiiksi ennenkuin aloitellaan pihatöitä. Saa nähdä onnistutaanko! Pitäkäähän meille peukkuja :D

Viikonloppuna ei jatketa kuitenkaan autotallin rakentelua, vaan messuillaan! Ootteko tulossa Kevätmessuille Messukeskukseen? Me ollaan mukana taas Peura hirsitalojen kanssa, osastolla 1e31. Itse olen paikalla torstaina aamupäivän ja lauantain sekä sunnuntain.



Kissojen näköalapaikka styroxpaalien päällä aamutakin päällä :)


Lisää autotallin rakenteluun liittyviä tekstejä 

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Panosta ja pihistä: lattiamateriaalit

Olen miettinyt jo pidempään panosta - pihistä tekstin kirjoittamista. Olen luonteeltani hyvin suunnitelmallinen ja harkitseva. Tykkään puntaroida eri ratkaisuja, etenkin järkevyyden kannalta. Tässä tekstissä paneudutaan lattiamateriaaleihin ja mihin itse halusimme panostaa ja missä taas pääsimme hiukan pihistämään omassa hirsitalossamme.

Varmaan tässä välissä täytyy tunnustaa, että mun perheessä on aina rakastettu puumateriaaleja. Ja mun isä on tehnyt elämäntyökseen upeita parkettilattioita. Ei liene siis yllättävää, mihin meillä panostettiin... Tarviisikohan mun edes kirjoittaa tätä tekstiä enää pidemmälle..?


PANOSTA: 


Parketti


Parketti on mielestäni ehdoton valinta isoihin oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin. Laadukas lattia heijastaa arvokkuutta koko taloon. Parketin valinta me tehtiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa talosuunnittelua, enkä ole itseasiassa kirjoitellut siitä juurikaan tänne blogin puolelle. Meille tuli 1-sauvainen tammiparketti kaikkiin makuuhuoneisiin, käytävään ja olohuoneeseen. 






Parketilla on mukava ja pehmeä kävellä kun vertaa esimerkiksi kivilattiaan. Parketti on erittäin pitkäikäinen ja sen voi tarvittaessa hioa ja lakata uudelleen. Ainakaan meidän tammiparkettiin ei ole tullut pahemmin käytön jälkiä ainakaan vielä, mutta toki siihen tulee helpommin elämisen jälkiä kuin esimerkiksi laminaattiin. 






Luonnonkivilaatta


Me valittiin eteiseen 30x60 graniittilaatta. Meillä oli tuhottomat hankaluudet eteisen laatan valinnassa. Kierrettiin kaikki mahdollisesti laattakaupat ja löydettiin yksi kiva laatta, mutta sitä ei sitten yllättäen ollutkaan enää saatavilla.

Taisi olla niin, että Niko ehdotti graniittilaattaa. Siinä vaiheessa oltiin tietysti jo päätetty panostaa parkettiin ja olin hiukan kauhuissani jo toisesta "panosta"-kategoriaan kuuluvasta lattiamateriaalista.






Otin järjen käteen ja laskelmoin, että meidän reilun 10 neliön eteisen lattiamateriaalivalinnoilla voimme säästää tai hävitä muutamia satasia riippuen valitsemmeko luonnonkivilaatan vai jonkin edullisemman vaihtoehdon. Tietysti joka asiassa tällaisia kompromisseja ei ole järkevää tehdä. 

Tässä tapauksessa mielestämme kannatti, sillä etuovesta tulee asteltua sisään jokaikinen päivä, joten lattian tulee miellyttää silmää ja etenkin olla kulutusta kestävä! 


PIHISTÄ:


Lattialaatta


Kodinhoitohuoneessa päästiin pihistämään. Valittiin edullinen, tarjouksessa ollut 30x30 laatta. Kodinhoitohuone on 14 neliötä, joten siinäkin olisi muutamalla satasella saanut paljon arvokkaamman lattian, mutta johonkin piti vetää raja. Eikä kodinhoitohuoneen lattia ole yhtä kovalla rasituksella kuin eteisen lattia. Lisäksi tarjouslaatta oli tosi nätti, niin miksipä ei!






Yhteenvetona voisin ajatella kirjoittaneeni itseni syvälle suohon perustelujeni kanssa. Mutta eikö se niin ole, että oma koti rakennetaan itseä ja omaa tulevaisuuden viihtymistä varten? Mun mielestä isojen ja paljon käytössä olevien tilojen lattiamateriaaleihin on järkevää panostaa.

Voisin vielä tähän loppuun kertoa hauskan jutun mun lapsuudesta. Vanhempani rakensivat meille mökkiä vanhasta hirsirungosta. Sain itse päättää ja ostaa omilla säästöilläni lattiamateriaalin mun omaan huoneeseen. En yhtään muista monta markkaa mulla oli säästössä, mutta jotenkin onnistuin ostamaan oman lattiamateriaalin (ehkä mua huijatiin jotenkin :D)...

No kuitenkin, halusin ehdottomasti silloin laminaatin. Punertavan sellaisen. Musta tuli siis onnellinen laminaattilattian omistaja. Alakouluikäisenä oli mahtavaa, kun sain tiputella tavaroita rauhassa lattialle ilman naarmujen tulemisen pelkoa! Pian kuitenkin tajusin, että lattia oli ihan tavattoman kylmä... Olihan mua varoiteltu kylmyydestä, kun yläkerrassa ei ollut lattialämmitystä. Omapäisenä en tietysti ollut ottanut asiaa kuuleviin korviini.

Siitä lähtien olen ollut puulattian kannattaja ja sillä linjalla jatketaan!



maanantai 26. maaliskuuta 2018

Sopivan lämmitysjärjestelmän löytäminen hirsitaloon vol 2


Kirjoitin syyskuussa 2016 täsmälleen samalla otsikolla, täsmälleen samasta asiasta. Syy, miksi päätin tehdä vol 2 tekstin, on erilaisen näkökulman antaminen. Tämän vuoksi avasin muutamia mielestäni tärkeitä käsitteitä koskien hirsitalon energiatehokkuutta aiemmassa tekstissä.

Alkuperäinen teksti hirsitaloon sopivasta lämmitysjärjestelmästä on ollut luetuimpien tekstien joukossa ja halusin uudistaa sen vastaamaan tämän hetken ajatustani sopivasta lämmitysjärjestelmästä hirsitaloon. Alkuperäisessä kirjoituksessa pohdin lämmitysjärjestelmän valintaa lähinnä oman projektimme kannalta. Nyt pyrin katsomaan aihetta hiukan laajemmin.

Hirsitalo ei poikkea juurikaan ns.perustalosta lämmitysjärjestelmän osalta. Lähinnä talon neliöt ja kuutiot asettavat tiettyjä vaatimuksia sille, mikä lämmitysjärjestelmä kannattaa valita. Suurin osa uusista hirsiomakotitaloista tehdään vesikiertoisella lattialämmityksellä, ja nämä seuraavat lämmitysjärjestelmät sopivat yhteen sen kanssa.




Maalämpö

  • Ottaa lämmön maasta. 
  • Lähes ylivoimaisesti suosituin lämmitysjärjestelmä uusissa omakotitaloissa. Kuitenkin verrattaen arvokas hankintahinta, etenkin jos joudutaan poraamaan yksi tai kaksi lämpökaivoa.
  • Se on edullinen ylläpitää (ellei kompressori poksahda), kuluttaa vähän sähköä ja tuo talolle lisäarvoa. 
  • Itse harkitsisin maalämpöä isoihin taloihin, joissa ei ole tulisijaa tai sen käyttö on hyvin vähäistä. Runsas tulisijan lämmittäminen tavallaan pidentää maalämmön takaisinmaksuaikaa.  

Ilma-vesilämpöpumppu (VILP)

  • Ottaa lämmön ilmasta. Ei ole näinollen yhtä tehokas kuin maalämpö, etenkään kovilla pakkasilla. Hankintahinnaltaan VILP on puolestaan reilusti maalämpöä edullisempi. 
  • Valitsimme ilma-vesilämpöpumpun omaan kotiimme edullisen hankintahinnan ja kohtuullisen sähkönkulutuksen vuoksi. Paukkupakkasilla leivinuuni kompensoi mukavasti isompaa sähkönkulutusta.
  • MIINUSPUOLI: ulkoyksikkö on varsin äänekäs, joten sen sijoitteluun ulkoseinällä on syytä kiinnittää erityistä huomiota

Poistoilmalämpöpumppu (PILP)

  • Ottaa talteen lämpimästä sisäilmasta energian lämmitykseen ennen ilman ulospuhallusta
  • Fiksu hankintahinta
  • Ei tarvitse erillistä ulkoyksikköä (ei siis äänekästä pömpeliä pihalle, yksikkö tulee tässä tapauksessa tekniseen tilaan :D)
  • Et tarvitse erikseen ilmastointikonetta!


Aiempaan lämmitysjärjestelmä-tekstiini verraten olen siis tutustunut hiukan enemmän poistoilmalämpöpumppuun ja sen edut ovat kyllä vakuuttavat. Voisin harkita sitä seuraavaan taloon  tulevaisuutta ajatellen... 

Kun puhutaan uudisrakentamisesta on mielestäni tärkeää suhtautua innovatiivisesti etenkin lämmitysjärjestelmän osalta. Meille tuli hybridilämminvesivaraaja, koska aiomme jossain vaiheessa liittää aurinkokeräimet osaksi lämmitysjärjestelmää. Niiden avulla saa lämmitettyä kesäisin käyttöveden ja ne toimivat muuten lämmitysjärjestelmän lisänä. 

Hirsitalon lämmitysjärjestelmän valinnassa mielestäni on tärkein keskittyä talon kokoon: neliöihin, tilavuuteen, asuinpaikkakuntaan sekä käyttötottumuksiin. Jos on iso talo eikä aio lämmittää takkaa talvisin ja tykkää löträtä suihkussa, on varmasti fiksuin valita maalämpö. 

Jos taas nauttii takan loimutuksesta, eikä erityisesti tuhlaa vettä, niin vesi-ilmalämpöpumppu on hyvä valinta. Poistoilmalämpöpumppu haastaa tulevaisuudessa maalämmön, joten siihen kannattanee tutustua jos joutuu pohtimaan pientalon lämmitysjärjestelmää. 




Lattialämmitysputkia ennen valua


sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Hirsitalon energiatehokkuuden kulmakivet

Aloin kirjoittamaan vol. 2 tekstiä sopivan lämmitysjärjestelmän löytämisestä hirsitaloon. Tajusin kuitenkin pian tekstin rönsyilevän aivan liikaa. Halusin kertoa U-arvoista, hirren lämmönvaraamiskyvystä sekä hirsitalon tiiveydestä ennenkuin paneudun lämmitysjärjestelmiin. Näin ollen ei auttanut kuin pureutua ensin edellä mainittuihin asioihin, jotta perusajatus tulee selvitettyä.

Tässä tekstissä keskitytään hirsitalon energiatehokkuuden perusajatukseen. Tämä toiminee pohjustuksena seuraavaksi tekemälleni lämmitysjärjestelmä-tekstille.

MIKÄ ON U-ARVO?

  • lämmönläpäisykerroin, millä kuvataan rakennuksen eri rakennusosien lämmönerityskykyä. Näin ollen mitä pienempään U-arvoon päästään, sen parempi lämmöneristys. 

Hirsiseinän (massiivipuurakenteen) vertailulaskennan U-arvo on 0,4. Muille ulkoseinämateriaaleille 0,17. Laskennallisesti voidaan todeta hirren lämmönläpäisykertoimen olevan korkeampi kuin muiden ulkoseinärakenteiden. Hirren laskennallisesti heikompaa U-arvon kompensoidaan yläpohjan eristepaksuudella (500mm).


! Laskenta ei kuitenkaan osaa huomioida hirren lämmönvaraamiskykyä !






Vuonna 2014 toteutetussa hirsitalojen energiankulutusta käsittelevässä opinnäytetyössä todetaan, että siinä tutkittujen kohteiden ostoenergiankulutus oli lähes 30 % alle laskennallisen kulutuksen. 84% kohteista alitti laskennallisen kulutuksen lähes 40 %, kun tulisijan käyttöä ei otettu huomioon. 

Mielestäni laskennallisen ja todellisen energiankulutuksen ero on hurjan suuri.


MIKÄ MERKITYS ILMATIIVEYDELLÄ ON HIRSITALOSSA?

  • Suuri merkitys. Se vaikuttaa suoraan rakennuksen energiankulutukseen.
  • Se kertoo myös rakentamisen laadusta: mitä paremmin tehty, sen parempi ilmatiiveys. 
  • Ilmatiiviissä talossa rakenteet toimivat oikein kosteuden kannalta

Moni hirsitalo pääsee mittauksien perusteella erittäin tiiviin talon lukemiin. Jos tiiveyttä ei todeta mittaamalla, sen oletusarvo on 4,0 1/h. Ilmatiiveysluku kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuuden verran ilmaa vuotaa rakenteiden läpi tunnissa.

Meidän hirsitalon ilmanvuotoluku oli 1,1. Tein tiiveysmittauksesta aikanaa oman tekstinkin. Harmitti vietävästi, kun mittauksen jälkeen löydettiin sähköporausreikiä, mistä oli suora yhteys ulos... Ilman tätä meilläkin olisi varmaan papereissa alle 1 lukema. Todellisuudessa tuolla nyt ei ole juurikaan merkitystä, koska puhutaan kuitenkin tiiviistä talosta.


Tiivis ristinurkka



Hirsitalon on mahdollista päästä ilmatiiveydessä passiivitalon luokkaan (0,6). Peura hirsitalojen mittauksissa ollaan päästy esimerkiksi 0,5 ja 0,6 lukemiin. Yleisesti ottaen energiatehokkaan talon ilmatiiveys tulisi olla 1,0 tai alempi. Näin saavutetaan noin 20 % energiansäästö, jos verrataan ilmatiiveyden perusarvoon 4,0.

Monesti sotketaan ilmatiiveys ja hirsirakenteen hengittäminen. Hirsirakenne hengittää, mutta hengittämisen ei ole tarkoitus tapahtua epätiiveiden saumojen läpi :)



Tiivis jiirinurkka


Monessa uudistalossa ilmanvuotoluku on 2,0-4,0. Vanhoissa taloissa luku vaihtelee paljon 4,0-16,0 välillä. Tämä antaa hyvää vertailupohjaa ilmatiiveysarvoihin.

Hirsitalon energiatehokkuuteen vaikuttaa toki moni muukin asia, mutta nämä ovat mielestäni tärkeimmät asiat ja edellä mainituista liikkuu myös eniten mutu-tietoa.

Kuten jo lupasin, seuraavassa tekstissä päästään sopivan lämmitysjärjestelmän löytämiseen, hirsitalossa!

Tekstin faktoja en ole keksinyt omasta päästäni, joten tässä käyttämiäni lähteitä.
Energiatehokas koti
2018 muuttuneet rakentamismääräykset